Tämän Twitter-keskustelun nähtyäni ajattelin, että Kansalliskirjaston digitoiduista materiaaleista voisi löytyä joku tänne blogiin sopiva muistelma Helsingistä. Sillä, tarkemmin ajateltuna, yhdistin koleran 1830-luvun sijaan vuoteen 1853. Enkä ajatellut ollenkaan sitä, että epidemioita tuli myöhemminkin, mikä oli sitten ilmeistä hakutuloksistani. Vaihdoin hakulausekkeeksi "kolera koleratauti koleera koleeratauti" ja rajasin sanomalehtiin. Huiput olivat 1900-luvun puolella!
Muistitieto löytyy digitoiduista teksteistä useimmiten sattumalta ja niinpä 1830-luvun kolera löytyi ripeimmin vanhasta blogitekstistäni. Muuten se hukkui muihin ongelmiin ja esimerkiksi vain vilahtaa (äskettäin Nälkämaan uutisoinnin yhteydessä mainitun) Suomussalmen lukkarin Erik Bisin vuonna 1833 muistiinkirjoittamassa Benjami Seppäsen runossa Pohjanmaan surkeudesta, joka julkaistiin Mehiläisessä 10/1837:
...Koska vuotta voidellusta
Jo tuhat jälelle jääpy,
Ja yli sadan kahdeksan
Kolmekymmentä kulunut,
Vielä kolme kirjotettu
Päälle kolmenkymmenenki,
Sillon alko aika kallis,
Taudit aivan ankarimmat,
Kovat koko Suomenmaassa,
Raskahimmasti rajuta:
Monet taudit muuttuvaiset,
Lavantauti laatuinensa,
Kulkeva kova Koleri,
Punatauti tarttuvainen,
Jotka monta maanpovehen
Kaasit kyllä kymmeniä,
Tuhansia turpehesen;
Saatit aivan surkiasti
Monta lasta vanhemmista
Orvoksi, isättömäksi,
Monta vanhaa varatointa
Turvasta tuettomaksi.
Olis vielä viimmesetki,
vielä vissillä tavalla,
Kurjimmalla kuolemalla,
Kaikki nälkä näännyttänyt,
Kaikki kaatanut kumohon,
Jos ei julkinen Jumala,
Isä aivan armollinen,
Oisi kautta Keisarimme,
Ruhtinamme rakkahimman,
Huvettanut, huojentanut,
Tämän näljän näännyttävän...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti