Suomen metsien historiatutkimusta siellä ja täällä

Folkkalender 1935

Tällä viikolla eteen tuli kolme metsähistoriahankkeisiin liityvää somepäivitystä, joten koin tarvetta palauttaa mieleen tutkimuskenttää. Joka on nykyään niin rikas, että koosteesta varmasti puuttuu jotain. 

Vuonna 2023 Elävän historian jaksossa Metsäwihasta avohakkuisiin – suomalaisen ristiriitaisen metsäsuhteen historia oli haastateltavana Suomen metsämuseo Luston tutkimusjohtaja Reetta Karhunkorva. Mainitussa tutkimushankkeessa syntyi muun muassa Jaana Laineen artikkeli Knowledge of Trees and Forests – Finnish Forest Research from the Nineteenth to the Twentieth Century (2023). 

Luston sivuilla on vuosikirjansa Vuosilusto, jonka osassa 12 on artikkeleita metsäsuhteesta ja ja tuoreimmassa teemana Metsien aika. Lusto on myös tehnyt lyhyitä videoita, joissa "Ajankohtaisesta metsäkeskustelusta on valittu teemoja, joihin menneisyystietoisuus tuo uuttaa näkökulmaa.": Puulla parempiin päiviin, Puolukkakuume ja jokaisenoikeudet, Puu pulasta pelasti!, Metsien loppumisen pelko, Kansallisaarteen omistajat, Metsän arvot.

Viime vuonna julkaistiin SKS:n Värt att veta -sarjassa  Jan Kunnaksen kirja Skogen, jossa historiaa on mukana.

Viime vuoden alussa alkoi Antti Räihän johtama hanke Metsäkuvan kääntöpuoli. Metsäkatoalueiden yhteiskuntahistoria ja maisemakuvasto Suomessa ja Ruotsissa noin 1820–1920, joka jatkuu vuoden 2027 loppuun. Räihä on kirjoittanut tutkimuksen lähtökohdista blogitekstin ”Säveleitä salot huokuu, ikihongat humajaa” : metsäkato, -kuva ja Suomi.

Juha Haavistolla on keväästä 2024 kevääseen 2027 rahoitus otsikolla Economic utility and environmentalism in the Finnish forest thought in the twentieth century.

Syksyllä 2024 käynnistyi hanke Pyhät metsät ympärillämme, josta löytyy tietoa FB-sivunsa ohella Oulun yliopiston tiedotteesta. Ensiksi mainitussa on tiivistys: Hankkeemme tutkii arkeologian, folkloristiikan ja geoinformatiikan menetelmiä sekä taidetta yhdistäen rituaalisen metsäsuhteen muutosta esihistoriasta nykyaikaan.

Tammikuussa 2025 alkoi ”Metsäyhteiskunta. Metsävarojen käyttö, kontrolli ja ekologia Suomessa, 1700–1850” -hanke, jossa työskentelevä Hilja Solala kertoi omasta osuudestaan tuoreessa blogitekstissä Metsien, maatiaiskarjojen ja luonnon monimuotoisuuden yhteinen historia.

Tuore julkaisu on myös Turun kaupunginmuseon raportteja sarjan osana 24 julkaistu Puunkäyttö keskiajan Suomessa , joka perustuu tutkimustyöhön, jota tehtiin osana Suomen Akatemian rahoittamaa ”Muutoksen veistäjät – Puun käyttö Koillis-Euroopassa 1100–1600” (2018–2022) hanketta.