Ennen matkaan lähtöä olin tutustunut Pärnun historiaan lukemalla artikkelin
Pernon kaupunki Virossa lehdestä Väinämöinen 30/1902. Siitä opin, että kaupungin perustamiseksi voitiin laskea vuonna 1251 rakennettu kirkko, joka sijaitsi nykykaupungista katsoen joen vastarannalla. Artikkelin mukaan "ainoastaan vähäiset jäännökset tuomiokirkon perusmuureista muistuttavat vielä täällä kaupunkia". Kuullosti arkeologiselta, joten selvitin paikan museolla kurkistamalla museokaupassa myytävään suomenkieliseen oppaaseen.
Siinä luki, ettei mitään jäänteitä enää ole, mutta muistomerkki on paikalla. Kun tekeminen oli vähissä ja aurinko paistoi, niin tätäkin kannatti lähteä katsomaan.
Muistomerkin takana on vanha, mutta edellee käytössä oleva hautausmaa, jossa oli aivan erilainen tunnelma kuin suomalaisissa. Kannattaa siis poiketa.
Samalla puolella jokea on Koidula-museo, joka on osa Pärnun kaupunginmuseota. Tietoni Lydia Koidulasta olivat lähes olemattomat ja tekeminen vähissä, joten museoon poikkeaminen oli erinomaisen sopivaa.
Sisällä olivat rinnakkain esillä Lydia ja isänsä Johann Voldemar Jannsen. Jannsen perusti ja toimitti Perno Postimees -sanomalehden, joka oli virolaisen lehdistön alku. Hän oli myös järjestämässä Viron ensimmäisiä yleisiä laulujuhlia. Olisi siis ansainnut jo omilla ansioillaan museon, mutta on nyt esillä tyttärensä kirjailijanimen takana. Molemmat olivat asuneet rakennuksessa 1850-63.
Yritän täst edes muistaa Koidulan Viron Aleksis Kivenä: kirjoitti näytelmän ja runoja. Merkittävä ero välillään on se, että Koidulasta on useita valokuvia ja muotokuvia. Museon suomenkielisessä esitteessä kerrotaan, että yksi museon monista muotokuvista "pronssiin valettuna hymyilee jättälohkareessa Leppälahdessa, Y. S. Yrjö-Koskisen maalaiskartanossa".
Häme-Wiki tarkentaa paikan Lopeksi.
Museon dokumenttipainotteisuus toi mieleen Tampereen Lenin-museon.
Sitten oli enää jäljellä kaupungille jääneiden aukkojen paikkaus. Vallituksilta kolmas kaupungin pienoismalli, joka esitti kaupunkia 1500-luvulla ja oli vaikea hahmottaa, sillä joen ranta on nyt eri kohdassa. Torni 1400-luvulta
Koidulan patsas
ja aallonmurtaja, jota pitkin en todellakaan lähtenyt kävelemään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti