Gustaf Wilhelm Fagerlund syntyi Viipurissa vanhempinaan räätäli Karl Gustaf Fagerlund ja Hedvig Helena Kuhlberg. Hän pääsi Viipurin lukioon ja ylioppilaaksi 29.10.1857.[1] Hän ei kuitenkaan voinut (todennäköisesti) taloudellisista syistä aloittaa heti opintojaan vaan palasi Viipuriin, jossa hän työllistyi keväällä 1858 opettajaksi Haminan kadettikouluun valmistaneessa Edvard Elfströmin koulussa, sitten Carl Lillen ja N .A. Zilliacuksen yksityiskoulussa ja Viipurin kansakoulussa. Pidemmäksi muodostui toimi Uuraan kansakouluopettajana vuosina 1861-1865.[2]
Opettamisen ohessa Fagerlund kirjoitti sanomalehtiin. Muistokirjoitusten mukaan vuonna 1858 tekstejään julkaisi Sanan-Lennätin, jossa esiintynyt nimimerkki K. W. W-n on yhdistetty Fagerlundiin.[3] Ulkomaisiin teksteihin perustuva fakta sopiikin hyvin koulua käyneen tekemäksi.
Luulon vaikutuksesta Sanan-Lennätin 13.08.1858 no 32
Mormonilaista. Sanan-Lennätin 06.08.1858 no 31
Mustalaisista, heidän alku-perästä ja ensimäisestä ilmautumisesta Europassa. Sanan-Lennätin 30.07.1858 no 30
Muutamat sanat hyödyllisten eläväin varjelemisesta Sanan-Lennätin 23.07.1858 no 29
Arabialaiset Afrikassa Sanan-Lennätin 09.07.1858 no 27
Muistokirjoitukset eivät mainitse viipurilaista Aamuruskoa, jossa samalla nimimerkillä julkaistiin vuonna 1859 enimmäkseen mukaelmia ja käännöksiä.
Tyhmä minäkin olin! Tarina Kyösti Kyöstinpojalta AAMURUSKO 11.06.1859 NO 23
Jalo kosto (Ranskan mukaan) AAMURUSKO 18.06.1859 NO 24
Kuvailemia ja satuja elämästä ja luonnosta XI & XII AAMURUSKO 03.09.1859 NO 35
Molemmat tynnyrit. (Krummacherin mukaan) AAMURUSKO 03.09.1859 NO 35
Lähetys-kunta. Tarina muualta AAMURUSKO 22.10.1859 NO 42
Aviollinen historia. AAMURUSKO 22.10.1859 NO 42
Pojat ja miehet AAMURUSKO 29.10.1859 NO 43 Tytöt AAMURUSKO 29.10.1859 NO 43
Manalainen rohvessorina. Kansansatu muualta AAMURUSKO 19.11.1859 NO 46
Kiinalaisten pääjuhlat AAMURUSKO 10.12.1859 NO 49
Lesken roppo. Suomentama. AAMURUSKO 31.12.1859 NO 52
Kahden vuoden tauon jälkeen samalla nimimerkillä julkaistiin fiktiota viipurilaisessa Otawassa.
Sulho Otawa 2/1862
Pienisaaren neiti Otawa 30-32/1862
Myllärin tytär ja paruuni. Lyyertsin palalla Otawa 33/1862
Koulumestarin juttuja Otawa 33, 35, 37, 39, 41, 45/1862
Touvolan rikas tyttö Otawa 37&38/1862
Kaksi lehteä Otawa 39/1862
Nuorukaisen kosto Otawa 40/1862
Tykö Tomminpojan elämä ja onnen vaiheet Otawa 44, 45, 47, 49-51/1862
Samaan aikaan lehdessä ensin nimimerkillä G. W. F. ja sitten K. Wilkka alkoi ilmestyä paikalliskirjeitä Uuraasta ja muutakin kommentointia, joka jatkui lokakuuhun 1863.
Uuraan Kansa-koulu. Otawa 06.06.1862 no 22
Muutama sana talonpojalle -n-n Suomettaren 25 n:ssa. Otawa 04.07.1862 no 26
Haminan-seikkoja Uuraassa. Otawa 29.08.1862 no 34
Uuraasta. Otawa 17.07.1863 no 29
Uuraan kansa-koulusta. Otawa 24.07.1863 no 30
Sitä tätä. Otawa 24.07.1863 no 30
Suomennoksista sananen. Otawa 07.08.1863 no 32
Uuraasta Laurinpäivänä. Otawa 14.08.1863 no 33.
Kaupan-liikkeestä pyhäpäivinä. Otawa 21.08.1863 no 34
Uuraan kansakoulusta. Otawa 28.08.1863 no 35
Viipurin kävelyspaikoista. Otawa 04.09.1863 no 36
Porvariston edusmies-vaalista.Otawa 04.09.1863 no 36
Uuraasta. Otawa 11.09.1863 no 37
Morsiamen kerjäämisestä. Otawa 11.09.1863 no 37
Keisari Uuraassa. Otawa 18.09.1863 no 38
Uuraasta. Otawa 18.09.1863 no 38
Uusia hinaus-höyryjä Viipurin ja Uuraan välillä. Otawa 25.09.1863 no 39
Uuraasta. Otawa 25.09.1863 no 39
"M. Luther". Otawa 02.10.1863 no 40
Oikaisu. Otawa 02.10.1863 no 40
Uuraasta. Otawa 09.10.1863 no 41
Kirjoittaminen Uuraan kansakoulustakin yhdistäisi tekstit Fagerlundiin, mutta nimimerkkinsä tuli julkisuuteen myös lokakuussa 1863 alkaneessa oikeusjutussa.[4]
Vuonna 1864 Porvoossa painettiin "Kyttyrä-Selkäinen tai Työn voima. Porvarillinen näytelmä neljässä näytöksessä. Saksan kielestä suomentanut K. W. W-n". Samana vuonna lehden Maan ja merien takaa numeroissa 6&7 julkaistiin nimimerkillä K. W. W-n kertomus Kapina Porvoossa. Viipurissa painettiin vuonna 1865 kahdessa osassa Osoitus Kaupan kirjevaihtoon, jonka kolmesta suomentajasta yksi oli G. W. F. Helsinkiläinen Päivätär julkaisi kesällä 1865 G. W. F.:n kirjoittaman jatkokertomuksen Kavala ystävä (23.06.1865 no 24, 01.07.1865 no 25, 08.07.1865 no 26, 15.07.1865 no 27) huomautuksellaToimitus on antanut siaa palstoissansa tälle lähetetylle kertomukselle, kehoittaaksensa kirjoittajaa, jonka teoksessa helposti havaitaan aloitelijan käsialaa. Välttämättömimpiä muutoksia ja oikaisuja emme ole voineet jättää tekemättä. Jos olisimme tehneet enemmän muutoksia, niin kirjoittaja kenties ei olisi tuntenut omaa teostansa. Toimitus.
Uuraasta. Suometar 05.07.1865 no 152 & Suometar 06.07.1865 no 153 & Suometar 07.07.1865 no 154Kaakkois-Suomesta. Suometar 25.07.1865 no 169 & Suometar 26.07.1865 no 170 & Suometar 27.07.1865 no 171 & Suometar 29.07.1865 no 173Viipuri. Suometar 31.08.1865 no 201 & 01.09.1865 no 202 & 02.09.1865 no 203 & 05.09.1865 no 205 & 06.09.1865 no 206 & 07.09.1865 no 207
Fagerlundia ei mainita painetussa ylioppilaiden listassa vielä syksyllä 1865, mutta hän ilmoitti osoitteen Helsingissä kevätlukukaudesta 1866 syyslukukauteen 1868. [5] Fyysisesti nuorempi O. E. Tudeer aloitti opintonsa 1867 ja kirjoitti myöhemmin: "Muistan jonkun verran hämmästyneeni, kun minut ensimäisenä lukukautenani esitettiin pitkälle, veteläraajaiselle, näköään keski-ikäiselle vieläpä elähtäneennäköiselle, punssista kajahtavalle herrasmiehelle, jonka sanottiin olevan osakuntatoveri F." Tudeer muisti Fagerlundin myös osakunnan lehden Viborgs Kringlan kirjoittajana. Tudeer mainitsee nimimerkillä K. Wilkka suomeksi kirjoitetut jatkokertomukset "Paavo Lyydikäinen" ja "Vapaaherran onnettomuus" sekä nimimerkeillä G. Gustafsson tai G. G:son ruotsiksi kirjoitetut "Erik Väpnare" (1866) ja "Jöns Jönssons lefnadsöden (1867-1868). Fagerlund käutti myös nimimerkkiä Pukki.[6] Pahennusta hän herätti kirjoituksella, jossa pääkaupungin ilotytöt luokiteltiin yhdeksään ryhmään.[7]
Helsingissä asuessaan Fagerlund oli Helsingfors Dagbladin oikolukija ja avusti Hufvudstadsbladetia nimimerkillä Wilhelm [2, 7]. Tai tarkemman tiedonannon mukaan "Vuosina 1866—69 ja 1871—73 oli hän vakinaisesti kiinnitettynä "Helsingfors Dagbladin" toimitukseen sekä sillä välillä lyhyemmän aikaa myöskin "Uudessa Suomettaressa" [11]. Fagerlund siis kirjoitti edelleen myös suomeksi.
Johon kalikka, siinä vinkuminen. Suometar 06.08.1866 no 63"Katujen nimistä Helsingin kaupungissa". Suometar 09.08.1866 no 64Valtiopäiväkirjeitä. I. Pohjan-Tähti 20.02.1867 no 8Valtiopäiväkirjeitä. II. Pohjan-Tähti 27.02.1867 no 9Valtiopäiväkirjeitä. III. Pohjan-Tähti 09.03.1867 no 10Valtiopäiväkirjeitä. IV. Pohjan-Tähti 13.03.1867 no 11
Fagerlund luopui opinnoistaan vuonna 1869 ja sai paikan Rannan kihlakunnan henkikirjoittajana pariksi vuodeksi [2, 7]. Nimilistojen lomassa syntyi jatkokertomus Paavo Teirinen (Uusi Suometar 28.11.1870 no 94, 01.12.1870 no 95, 05.12.1870 no 96 , 08.12.1870 no 97, 12.12.1870 no 98, 19.12.1870 no 100, 22.12.1870 no 101, 27.12.1870 no 102, 29.12.1870 no 103). Jonkinlaista akateemista kunnianhimoa osoittaa vielä muistokirjoituksissa vuodelta 1872 mainittu historiallinen kirjoitus "Hemming Gad, biografiskt utkast", jota kuvataan yliopistolla palkituksi.[2] Muistokirjoitusten ulkopuolelta kirjoituksesta ei kuitenkaan löydy tietoa.
Vuonna 1874 Fagerlund otettiin Viipurin lääninhallituksen ylimääräiseksi lääninkonttoristiksi [11]. Virkamiesura eteni vuoden 1875 alussa Viipurin lääninkanslian kirjeregistraattoriksi [8, 11]. Vuonna 1884 häntä kutsutaan lääninkirjuriksi.[9, 11] Vanha tuomio ei painanut, vaan joitakin vuosia Fagerlund oli myös painoasiamies Viipurissa [10]. Vuonna 1884 hän sai erityistehtäväkseen lahjoitusmaa-asiat [7].
Muistokirjoituksen mukaan "Wanhemmalla ijällään kirjoitteli hän joskus "Östra Finlandiin" ja "Wiborgs Nyheteriin"."[2] Kirjallisesta tuotannostaan eniten huomiota on saanut Wiipurin Sanomissa 13.8.-21.ll.1899 julkaistu kuvaus Viipurista, joka oli suomennettu Fagerlundin muistiinpanoista. Vuoropuhelussa Fagerlund on mukana sekä toisena osapuolena että keskustelun kohteena
- Tähän on näemmä rakennettu kivikartano Fagerlundin kartanon päälle.
- Sen on räätäli Nilsson rakentanut. Hän tuli Fagerlundin kartanon ja räätäliliikkeen omistajaksi jo v. 1859, mutta on itse kuollut ja kartano on sen jälkeen jo kahdesti vaihtanut omistajaansa.
- Minne Gustaf Fagerlund on joutunut?
- Hän on läänin kirjanpitäjä ja lahjoitusmaiden asioiden esittelijä lääninhallituksessa sekä lähinnä vanhin virkamies siellä. Hän on ollut kansakoulunopettajana Uuraassa, useampia vuosia sanomalehtimiehenäja meni sitten lääninhallitukseen 25 vuotta takaperin. Hänellä on oma kartanonsa Saunalahden esikaupungissa Monrepoon alueella.[7]
Muistokirjoituksen mukaan Fagerlund oli "pitkän aikaa työskennellyt Viipurin läänin myöhempää historiaa warten, jota ei kuitenkaan ehtinyt saada valmiiksi. Arvokkaita ainesvarastoja sitä varten lienee vainaja jo ennättänyt koota."[11] Kesken jäi myös teos lahjoitusmaa-asiasta.[2]
G. W. Fagerlund kuoli 66-vuotiaana 29.9.1904.
[1] Veli-Matti Autio: Ylioppilasmatrikkeli 1853-1899
[2] Muistokirjoitus. Karjala 30.9.1904
[4] Otawa 16.10.1863 no 42, Otawa 23.10.1863 no 43, Otawa 30.10.1863 no 44
[5] Förteckning öfver embets- och tjenstemän samt närvarande studerande vid Kejserliga Alexanders-universitetet i Finland. Vår-Termin år 1866, Förteckning öfver embets- och tjenstemän samt närvarande studerande vid Kejserliga Alexanders-universitetet i Finland. Höst-Termin år 1866, Förteckning öfver embets- och tjenstemän samt närvarande studerande vid Kejserliga Alexanders-universitetet i Finland. Vår-Termin år 1867, Förteckning öfver embets- och tjenstemän samt närvarande studerande vid Kejserliga Alexanders-universitetet i Finland. Höst-Termin år 1867, Förteckning öfver embets- och tjenstemän samt närvarande studerande vid Kejserliga Alexanders-universitetet i Finland. Vår-Termin år 1868, Förteckning öfver embets- och tjenstemän samt närvarande studerande vid Kejserliga Alexanders-universitetet i Finland. Höst-Termin år 1868
[6] O. E. Tudeer. Piirteitä epävirallisen viipurilaisen osakunnan elämästä (1864-1868). Kaukomieli : Wiipurilaisen osakunnan albumi = Wiborgska afdelningens album 5. 1912, 26-88
[7] Sven Hirn. Gustaf Gustafsson kävelyllä Wiipurissa 1899. Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran Toimitteita 11. 1996, 82-171 (pdf)
[8] Helsingfors Dagblad 24.02.1875 no 53, Keski-Suomi188004.08.1880 no 62
[9] Suomalainen Wirallinen Lehti 05.07.1884 no 154
[10] Suomalainen Wirallinen Lehti 18.08.1885 no 189
[11] Muistokirjoitus. Wiipuri 30.09.1904 no 227
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti