Suur-Savon museo kuullostaa aika komealta, joten hämmästyin kun löysin sen kirkon vierestä makasiinin oloisesta rakennuksesta. (Unohdin kysyä lippukassalta, oliko tämä entinen pitäjänmakasiini.) Olin unohtanut, että Suur-Savo ei tarkoita "kaikkea mahdollista Savoa" tms. vaan tiettyä Savon aluetta. Museon määrittelemänä Mikkeliä "ympäristöineen".
Museon alakerrassa oli vaihtuvana näyttelynä 1918. Tekstiä ja kolme interiööripalasta eli muistutti sekä Espoota että Mäntyharjua. Olisi säästetty aikaa ja rahaa, jos konsepti olisi kehitelty kertaalleen ja elementtejä vain sovellettu paikallisesti. Toinen museovieras tutki näyttelyä intensiivisesti eli ilmeisesti se oli aiheesta kiinnostuneelle antoisa.
Kakkoskerros edusti materiaalista kulttuuria 1700- ja 1800-luvulta muinaispukulisäyksellä. Esinetiedot erillisessä pumaskassa olivat suhteellisen niukat eli eivät minusta kertoneet alueen historiasta juuri mitään. (Juu, ei ollut mitään jälkeä kuningasparin 1802-vierailusta. Ei edes kyseisen kuninkaan kuvaa esillä.)
Mielenkiintoisimmat esineet olivat kolme arkkua. Varhaisin näistä oli 1600- ja 1700-lukujen vaihteeseen ajoitettu upseerin matka-arkku. Mäntylaudoista tehty, hylkeennahalla päällystetty ja komeasti raudoitettu. (Mikähän käsityöläisryhmä tuotti näitä?)
Huoneen esineistöstä jäi mieleen alakulmassa näkyvä pöytäryhmä, jonka merkitystä en pumaskasta tarkistanut, palontorjunta ja lääninvankilan kahleet, jotka rikoshistorian harrastajana piti tietenkin kuvata.
Ei siis alueen kronologiaa eikä arkeologiaa, joten oltiin tutulla linjalla. Heinolassa oli ripaus 1900-lukua pommituskuvien muodossa, mutta täällä sitä edusti nimetyn seiväshyppääjän seiväs. Leviääköhän 1900-luvun painotushapatus pääkaupungista joskus muuallekin?
1 kommentti:
Kivisakasti on yksi Savon vanhimmista rakennuksista. Rakennus on 1320-luvulla rakennetun puisen Savilahden kirkon sakasti-osa. Uusimpien tutkimusten mukaan kivinen sakasti on peräisin 1400-luvun lopulta tai 1500-luvu alkupuoliskolta. Puukirkko purettiin vuonna 1776, mutta kivisakasti jäi paikalleen.
Rakennuksen alkuperäisestä ulkoasusta on jäljellä vain harmaasta luonnon kivestä tehdyt seinämuurit. Keskiajan kivikirkkoja muistuttavat korkeat tiilipäädyt ja paanukatto sekä kattoratsastaja toteutettiin arkkitehti Magnus Schjerfbeckin suunnitelmien mukaan 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa.
Lähetä kommentti