sunnuntai 8. heinäkuuta 2018
AS1: Heinolan kaupunginmuseossa
Kotimaan autoturneeni käynnistyi juhannuksen jälkeisenä tiistaina ja ensimmäinen pysäys oli Heinola ja erityisesti Heinolan kaupunginmuseo. Ensikäynti oli monella tapaa aiheellinen. Heinola on vaarini koulukaupunki, useiden esivanhempieni kotipitäjä, yksi kuningasparin 1802-reissun yöpymiskohtaista (teema johon palaan muutamaan kertaan) ja kesän vaihtuva näyttely käsitteli pukeutumista.
Näyttelyä oli somessa mainostettu jonkinlaisella linkityksellä tulossa olevaan pukeutumisen historiaa käsittelevään artikkelikokoelmaan. Minun krinoliinini eivät siihen kelvanneet, mutta katkeruus tästä ei mitenkään vaikuta näyttelyarviooni. Se nyt vaan oli aneeminen, tyyliltään toteava ja kokonaisuutena pettymys.
Kohokohta oli kruununvouti Carl Erland Savoluviukselle (1824-1891) kuulunut virkapuku.
Ja jotain oivallusta opettajattarien vaatetuskehityksessä.
Perusnäyttelystä astuin ensimmäisenä residenssihuoneeseen. En tainnut kaikkia tekstejä huolellisesti lukea, mutta eipä osunut silmiini mainintaa 1802-yöpymisestä. Eikö se toisi mitään loistoa? Tässä ja myöhemmässä kaupunkikuvahuoneessa oli kaksi Nils Schillmarkin 1700-luvun maalausta Heinolasta. Toisesta yritin kirjaa tehdessäni epätoivoisesti etsiä verkosta hyvää kuvaa, mutta eipä tullut mieleen kysyä museolta.
Kaupungin historiasta kertoi myös pieni käsityöläisammatteja kuvaava huone, mutta pääosa tilasta oli käytetty tyylisisustuksiin. Ei siis kronologiaa esineineillä eli Lohjan, Porvoon ja Tammisaaren järkytysten jälkeen oltiin tutussa ja turvallisessa. Eikä keittiössä ollut sokerihakkuria.
Tyylihuoneista ainoa kiinnostava esine oli maalaus komeasta päärakennuksesta. Kun yritin löytää sen tietoja huoneen kyltistä, totesin, että sen kuvaus ei vastannut taulujen nykyjärjestystä. Paikalla oleva henkilökunta ei pystynyt auttamaan. Retoriset kysymykset: jos ommöbleeraa, voisiko tarkistaa huoneen tekstit? jos on uusi työntekijä museossa, kannattaisiko kiertää huoneita lippukassan vieressä juoruilun sijaan?
Kyltin tietojen varassa arvaten näyttää todennäköiseltä, että kyseessä on Ingeborg Westfeltin maalaus Herransaaren kartanosta 1870-luvulla, jolloin se kuului Heinolaan. Rakennus paloi 1877 ja alue kuuluu nykyään Jaalaan.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti