Köyhä rukoili usein almua rikkaalta, vaan ei saanut muuta kuin toria. Vihdoin kun rikkaan toinen jalka tuli kipiäksi, niin hän ainoi kerjäläiselle jotakin, että hän pikemmin tulis terveeksi. Mutta kerjäläinen rukoili Jumalata, että rikkaan toinenki jalka tulis kipiäksi, jonka kautta toinen käsikin tulis laupiaksi ja anteliaksi.
Kuin Fursti kerran vaatei kahdenkertaista tiuntia alammaisiltansa, vastaisit
he: Sillä ehdolla me annamme, että Teidän Furstillinen Armonne toimittaa meille kahdenkertaisen elon pelloistamme.
Yksi Korprali pyysi ja sai Kapteniltansa permissionin kahdeksi kuukaudeksi. Hän läksi pois ja oli teillänsä kahdeksantoistakymmentä viikkoa. Palattuansa uhkais Kapteni rankaista häntä, mutta hän varjeli itsensä sillä että hän luuli joka kuukaudessa olevan 9 viikkoa; koska hänen palkkansa maksettiin sen räkninkin jälkeen.
Upsieri, joka oli sotatappeluksessa ollut, ylpeili siitä paljo, ja kuin häntä kysyttiin, mitä hän siinä oli matkaan saattanut? vastais hän: jo, minä löin jalaan poikki yhdeltä — miksette lyönet pikemmin päätä? sanoi toinen. Sillä se oli ennen jo poishakattu, vastais upsieri.
Roua, jolla oli oppinut mies, joka alati oli kirjain keskellä huonessansa, sanoi kerran hänelle: minä toivoisin olevani kirjan, epäilemätä rakastaisit sinä minua silloin enämmin. Niin totta, sanoi mies, jos pikemmin olisit almanakka, niin saisin minä joka vuosi uuden 4:llä killiinkillä.
Jutut: Turun Wiikko-Sanomat 30.7.1831
Kuva: Daniel Nyblinin mv-valokuva Albert Edelfeltin maalauksesta Veräjällä (1889)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti