Tämänpäiväisen luennon aiheena oli materiaalinen kulttuuri. Hieman (minut) yllättävästi sen käsittely aloitettiin rakennuksista. Kieltämättä materiaalisia, mutta linnoja ja kirkkoja oli käsitelty jo muissa luennoissa. Muistaakseni.
Puurakentamisesta ei kylläkään ja siitä syntyi mieleeni enemmän kysymyksiä, kuin viitsin suutani aukoa. Haggrén näytti kuvan Hämeenlinnasta 1600-luvulla: onko kaupungin alkuperäistä paikkaa tutkittu arkeologisesti? Haggrén selitti ruotsalaisten lakitekstien ja asiakirjojen mukaista asumusta: mistä alkaen idässä oli kaksikerroksisia asuinrakennuksia? Ja milloin Viroon kehittyi toisenmallinen päärakennus kuin Suomeeen? Haggrén kertoi, että pappiloiden rakennuksista oli määräyksiä ruotsalaisissa lakiteksteissä jo 1200- ja 1300-luvuilla: oliko joka puolella Eurooppaa, kuinka samanlaisia?
Puurakennuksista tuli mieleen turve, jonka käyttö rakennusmateriaalina historiallisella ajalla tuli muinoin täällä blogissa esiin. Tästä esitin kysymyksen, jonka vastaus olisi pitänyt tietää valmiiksi. Turve voisi säilyä vain kosteassa ympäristössä, jota on vain kaupungeissa, joissa rakennuspaikan arvo syntyi muusta kuin kuivuuden mukavuudesta ja käytännöllisyydestä. Tästä johtuu Turun kaivauksien orgaaniset löydöt.
Loppupuolella luentoa päästiin tavaraankin, kuvina ja jäänteinä. Mielenkiintoisinta oli luennoitsijan huomautus siitä, että löytöjä on julkaistu vähän, sillä kuvien julkaisuluvat ovat niin kalliita! Eläköön yhteinen kulttuuriperintömme?!
Keskiajan esineistä tuli mieleen Kotkassa esillä oleva näyttely Kannu ja kirkonkello - hylkytarinoita keskiajalta, jota voisi vaikkapa ensi sunnuntaina lähteä katsomaan. Matkaa on pari tuntia suuntaansa, joten mielelläni kuulisin arvioita näyttelyn nähneiltä esim. kommenttina tuohon alle.
Kuva jälleen Charles Harrisonin kirjoittamasta ja kuvittamasta kirjasta A Humorous History of England.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti