Lukuunottamatta edellisessä osassa mainittua (oletetun) kruununperijän syntymää, keisarillisten perhetapahtumien johdosta ei järjestetty evankelisluterialisissa kirkoissa tiettävästi mitään ohjelmaa. Niistä annettiin keisarillisia julistuksia (manifesteja), joita painettiin myös suomeksi.[1] Oletettavasti niitä luettiin seurakuntien kuulutuksina, enkä jaksa uskoa, että tätä koettiin erityisen merkityksellisenä.
Helsingistä raportoitiin loppuvuodesta 1844, että keisarin valtaannousun vuosipäivää 2.12. vietettiin tavanomaisella valaistuksella ja samana päivänä oli "picknick" ja porvarilliset tanssiaiset [2] Seuraava yhtä lyhyt maininta on vuodelta 1851. [3]
Kiitosjumalanpalveluksen aihe oli keisarin pojan, suuriruhtinas Konstantin Nikolajewitschin 21.9.1847 saavuttama täysikäisyys. Ohjeistus lähti kiertokirjeessä Turun ja Porvoon tuomiokapitulista 23.2.1848.[4] Sanomalehdistä ei löydy yhtään mainintaa kiitosjumalanpalveluksen viettämisestä tai oheistoiminnasta.
Itävallan keisarin pyynnöstä Venäjän armeija hyökkäsi keväällä 1849 Unkarin vallankumouksellisia vastaan. Nämä voitettiin ylivoimalla ja sotatoimet päättyivät elokuussa 1849. Tämän johdosta määrättiin kiitosrukous [5], jonka suomenkielisen version nimeke kuului
Kiitos! Ijäinen! Kaikkivaltias! Sinä meidän Jumalamme ja taivaallinen Isämme! Tällä Sinun Juhlalliseen palveluksees pyhitetyllä päivällä ja ynnä kiitos-uhrimme kanssa niiden hyväin tekois edestä, jotka Sinä meille joka päivä osotat, tuomme Sinulle myöskin sen nöyrän ylistyksen ja kiitollisuuden, jolta meidän sydämemme täytetään ajatellessamme sen siunauksen päälle, jonka Sinä, kaikkein Kuningasten Kuningas ja Herrain Herra! olet lahjoittanut Armollisimman Keisarimme päätökselle, että sotajoukolla auttaa niiden, vastoin kaikkea laillista oikeutta ja järjestystä vihollisten, juonten estämistä, jotka ollen tekevinänsä kaikkia kansoja osallisiksi täydellisimmästä hallitusmuodosta, joku aika sitten ovat uhanneet kukistaa Euroopan hallitus-istuimia, yhtä toisensa perästä.
Kruununperijän nimipäivänä 11.9.1849 Helsingin ortodoksissa kirkoissa vietettiin rauhan johdosta varsinainen kiitosjumalanpalvelus ja Viaporista ammuttiin 101 kunnialaukausta. Iltapäivällä promenaadilla (Esplanaadi?) sai kuunnella venäläistä sotilasmusiikkia ja kaupunki oli illalla juhlavalaistu. Lisäksi Hesperian puistossa Töölössä järjestettiin "Tivoli-tyylinen" valojuhla, jonka päätti ilotulitus.[5]
Vain runsas viikko aikaisemmin 3.9.1849 Helsinki oli valaistu keisarin ja keisarinnan kruunajaisten vuosipäivän johdosta ja tuolloinkin järjestettiin valojuhla Hesperianpuistossa.[6] Samaa päivää oli juhlistettu myös 3.9.1841, jolloin järjestettiin suuri kirkkoparaati, satamassa olleet alukset liputtivat ja illalla järjestettiin juhlavalaistusta musiikin säestyksellä.[7] Juhlinnan järjestämisen säännöllisyys ja maantieteellinen kattavuus jäävät epäselviksi. Kruunaisten vuosipäivän juhlaa Töölössä 3.9.1850 markkinoitiin nimellä "En Italiensk Natt", mutta yleisestä valaistuksesta Helsingissä ei sanomalehdistä löydy mainintoja.[8]
Lähteet:[1] Sakregister till Storfurstendömet Finlands författnings-samling I. Hänförande sig till Författnings- och Brefsamlingarne från år 1808 till år 1860för ... sakregister 1 1808-1860. 1876, 102-103
[2] Helsingfors Tidningar 04.12.1844 no 96
[3] Finlands Allmänna Tidning 03.12.1851 no 281
[4] ÅCB XI:371; BCB 167 (23.2.1848); Borgå Tidning 26.02.1848 no 16[5] ÅCB XI:577
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti