Paljon jäi ymmärtämättä ja kunnolliset muistiinpanovälineet kotiin. Videoteoksessa Look at that sky (2011) Beth Collar oli yhdistänyt Napoleonin sotia kuvaaviin leffapätkiin Napoleonin kuvitellut ajatukset ranskaan (mukamas) murtavalla englantilla puhuttuna. Naisen äänellä. Ehkä edellisen päivän leffakokemus Inside out, jossa ihmismielessä oli monenlaista, oli niin vahvasti mielessä, ettei minulle syntynyt toivottua (?) ajatusristiriitaa. Ties vaikka Napolenonin mielen syövereissä olisi ollut moisia aatoksia taistelun(kin) aikana.
Mathilde ter Heijnen postikortti-installaatiossa Woman to Go on esillä kuvapuolella tunnistamattomia 1800-luvun naisia ja kääntöpuolella jollain tavalla merkittävien naisten lyhyitä elämäkertoja.
Eikä, kuten viinilasin äärellä tapaama tuttavani totesi, tunnistamattomien naiskuvien määrä kerro naisten merkityksettömyydestä. Yhtä lailla on tunnistamattomia kuvia lapsista ja miehistä.
Taiteilija piti teostaan - valokuvan kielellä - virallisen historian negatiivina. Tässä loppulauseessa pääsin jälleen kärryille. Ja melko kuluneelle polulle. Nostetaan naisia esiin ja yritetään rikastaa kuvaa historiasta. Tässä blogissa vuodesta 2007, taiteilijan toimesta vuodesta 2005 ja historiantutkijoiden toimesta viimeistään 80-luvulta alkaen. Vieläkin?
Mutta kuvat kiehtovat. Itse hain kai lähialueen oloista ja osuin Helsingissä Atelier Strandbergissä otettuun muotokuvaan, jonka taakse oli kirjattu venäläisen näyttelijän urakuvaus. Ilmeisesti muissa korteissa kontrasti tarinan ja kuvan välillä suurempi - niitä ei ole tarkoitus sekoittaa toisiinsa. Tuntematon houkuttelee lukemaan toisesta, josta et myöskään ole kuullut.
Mistä ajatukseni palaavat jälleen tänne blogiin, jossa tunnistamattomien valokuvat ovat toimineet kuvituksena aika usein. Kutsuvana elementtinä.
Täytyy miettiä lisää. Mites ne pallot siinä Inside out -leffassa kulkivatkaan?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti