Kansallismuseon vahtimestari Kuittinen

Karl Vilhelm Kuittinen syntyi 20.4.1852 Liperissä [1], josta hän muistokirjoituksensa mukaan 1860-luvulla tuli Helsinkiin

ja pääsi suutarinoppiin eräälle sen ajan helsinkiläishienoistolle jalkineita tekevälle mestarille, olivat työlot sellaiset, että nykypolven jalkinetyöläinen tuskin uskookaan. Työpäivä oli melkein pari kertaa niin pitkä kuin nyt ja sällien ja oppipoikain asunto- y.m. olot perin alkeelliset nykyaikaisella silmällä katsottuina. Mutta kun mestarin rautaisen kurin alla oli kestetty pitkät oppivuodet ja vihdoin tultu "ulosoppineeksi" sälliksi ja mestariksi, oli ammattimiehellä työtä kyllä riittämiin.[2]

Päivälehti 30.12.1894

Kuittinen solmi 9.12.1887 avioliiton Hannana tunnetun Eva Johanna Lönnqvistin kanssa.[3] Muutamaa kuukautta myöhemmin hän kuului ammattiyhdistystä perustaviin Helsingin suutareihin.[4] Saman vuoden kunnallisverotuksessa äyrimääränsä oli pieni. [5] Ehkä tämä innoitti uramuutokseen. Vuodesta 1890 Kuittinen toimi Suomen ylioppilasosakuntain kansatieteellinen museon vahtimestarina, mikä ei sekään tarjonnut leveää leipää, sillä "Vahtimestarin pääasiallisimpana tulona oli vapaa asunto. Rahapalkka, joka alussa oli vallan vähäinen, kohosi v. 1892 100 markkaan vuodessa."[6]

Vuonna 1893 kansatieteellisestä museosta tuli osa Valtion historiallista museota, jonka palvelukseen Kuittinen siirtyi. Museolle alettiin heti etsiä paikkaa, mutta kului yli 20 vuotta ennen kuin Kansallismuseo aukesi yleisölle. Vielä vuonna 1904 todennäköisesti riitti yksi vahtimestari, sillä yleisölle oli auki vain kansatieteellinen osasto Unioninkatu 20:ssä.[7] Kolme vuotta myöhemmin oli avoinna myös kulttuurihistoriallinen osasto Hakasalmen huvilassa.[8] Edellisenä vuonna sanomalehdistä löytyy ensimmäinen maininta Kuittisen kollegasta Nikolai Salmesta, joka jo vuonna 1905 ilmoitti osoitteekseen Hakasalmen.[9] 

Suomen kuvalehti 50/1927

Jo vuonna 1912 molemmat vahtimestarit tavoitti nykyiseltä Kansallismuseon tontilta, johon museorakennuksen lisäksi rakennettiin asuntoja henkilökunnalle.[10] Museon ovet avautuivat vuonna 1916.

Vuonna 1927 Karl Vilhelm Kuittinen vietti 75:n syntymäpäivänsä sekä vaimonsa kanssa kultahäitä. Samana vuonna hän jätti toimensa museossa, jonka ohessa hän oli ollut myös vahtimestarina ensin Arkadiateatterissa ja sitten Kansallisteatterissa.[2]

Karl Vilhelm Kuittinen kuoli 84-vuotiaana 21.9.1936.

Vainajassa poistui uuras, itseopiskellut vanhan kansan tervaskanto, rehti ja suoraluontoinen, hyvän voittoon uskova mies, joka jo nuoruudessaan tuli selville että palkkalaisten on joukkotoiminnalla ja sivistystyöllä kohotettava itse omaa asemaansa. Sisältörikkaan ja pitkän elämänkoulun hiomaa ja kirkastamaa vainajaa jäivät suremaan iäkäs puoliso, lukuisat lapset ja lastenlapset.[2]

[1] Liperin kastetut
[2] Suomen Sosialidemokraatti 23.09.1936 no 260
[3] Rafael Olinin kokoamat sukutiedot 
[4] Suomalainen Wirallinen Lehti 06.03.1888 no 55
[5] Hufvudstadsbladet 24.03.1889 no 71
[6] Suomen ylioppilasosakuntain kansatieteellinen museo vv. 1876-1893 / Th. Schvindt ja U. T. Sirelius. 
[7] Adressbok och yrkeskalender för Helsingfors 1904
[8] Adress- och yrkeskalender för Helsingfors jämte förorter 1907
[9] Helsingin Sanomat 25.08.1906 no 196; Adress- och yrkeskalender för Helsingfors jämte förorter 1905
[10] Helsingin nimikirja ja suomalainen osotekalenteri 1912