Heinolasta raportoitiin 20.11.1809 lähiseutujen hyvästä sadosta, erityisesti tämä koski ruista, ohraa ja kauraa. Rauhan jälkeen suolasta ei ollut enää pulaa, mutta myytävänä ei ollut tarpeeksi silliä, silakkaa, kuivattua haukea, kapaturskaa, sokeria, hummereita ja posliinitavaraa .(Handels Tidning 22.12.1809)
Naantalissa oli 3.1.1810 meri auki. Tukholmaan olisi voinut lähteä viemään polttopuita, silakkaa, sianlihaa, talia, humalaa, pellavaisia ja puuvillaisia sukkia, vuorikangasta (? foderwäf), tuohta, lehmänvuotia, kuusenkaarnaa yms., ellei olisi pelätty jään ilmaantumista. Kaupungin porvarit olivat käyneet Tampereen markkinoilla toiveenaan elintarvikkeiden osto, mutta niitä oli vähän tarjolla ja porvarit Porista, Turusta ja Uudestakaupungista olivat samoissa aikeissa. Naantalissa oli kysyntää enemmän kuin tarjontaa sillistä, sokerista, punaviinistä, kapaturskasta, vehnäjauhoista, puuvillasta, "Hollannin langasta", tupakasta ja väriaineista. (Handels Tidning 26.1.1810)
Uudessakaupungissa kaupankäynti oli 2.1.1810 pysähtynyt. Leudon talven takia maaseudulta ei päästy rekikyydeillä tuomaan tavaraa kaupunkiin. Siellä oli pula elintarvikkeista, mutta myytävänä oli vielä sianlihaa, vuohenlihaa (Bock-kött), silakkaa, lahnaa, traania, lehmänvuotia ja villaa. Erityisesti kaupunkiin haluttiin ostaa vehnäjauhoja, sokeria, ruokaöljyä, etikkaa ja tupakkaa. (Handels Tidning 26.1.1810)
Mikkelistä oli 24.2.1810 lähdössä suuria lasteja viljaa Loviisaan ja Porvooseen. Myytävänä olisi ollut myös turkiksia, karhuntaljoja, turkkeja (tulupper), talia, vahakynttilöitä, kaviaaria, kalaliimaa (husbloss) ja hamppua. Myytäväksi olisi puolestaan mielellään saatu lisää arrakia, sitruunamehua, suklaata, kanelia, soijaa, nuuskaa, merenvahapiippuja, villakarstoja, pelikortteja (? kort), posliinitavaraa, hienoja hattuja, kampalankaisia sukkia, silkkihuiveja, värjäysaineita ja puutarhasiemeniä. (Handels Tidning 23.3.1810)
Kajaanissa oli markkinat 26.2.1810. Kaupaksi kävi erityisesti terva, kimprööki, höyhenet, porontaljat sekä suden-, ketun- ja jäniksennahat. Ostajina olivat ensisijaisesti Oulun kauppiaat. Epätavallista oli Arkangelin kauppiaiden saapuminen markkinoille. He ostivat keltaista, vihreää ja valkoista kangasta, silkkitavaraa, värjäysaineita (Indigo, Cochenille, Orleana) ja taoksia (? poleradt Smide). Tarjolla oli myös suolaa, kaikenlaista rautatavaraa (allt slags Jernsmide), patoja, värjäysaineita ja kalaa, mutta hinnat olivat korkeita, sillä kulkuyhteyksien vuoksi tavaran tuonti kaupunkiin oli mahdollista vain talvisin. (Handels Tidning 23.3.1810)
Hämeenlinnassa oli 4.3.1810 varastoissa tarpeeksi viljaa, kuminaa, pellavaa, hamppua, tattariryynejä ja paloviinaa. Kahvista oli suorastaan ylitarjontaa. Pulaa oli kuitenkin elintarvikkeista, mitä selitettiin sillä, ettei edellisenä vuonna ollut/kerätty tarpeeksi ruokaa karjalle. Kysyntää oli myös univormukankaalle, värjäysaineille, puuterille, lakalle, kirjoituspaperille, viinille, rommille, tupakalle, nuuskalle, puutarhasiemenille, läkkitavaroille ja villakarstoille. (Handels Tidning 23.3.1810)
Tammisaaresta kerrottiin 12.3.1810, ettei voita ollut paljoa tarjolla Keuruulla ja Lohjassa pidetyillä markkinoilla. Puutetta oli vehnäjauhoista, arrakista, nuuskasta, suklaasta, siirapista, puuvillasta, indigosta, silkkihuiveista sekä kupari-, tina- ja läkkitavarasta. (Handels Tidning 24.4.1810)
Pietarsaaressa oli 14.3.1810 myytäväksi pikeä, tervaa, kimröökiä, lankkuja, käsipaakoja (handspakar) ja jotain elintarvikkeita. Puutetta oli maltaista, vehnäjauhosta, riisiryyneistä, rusinoista, ruokaöljystä, arrakista, nuuskasta, värjäysaineista (indigo, bresilja), tankoteräksestä (?bunkstål), padoista, silkki- ja puuvillahuiveista, mustasta kankaasta (tarkemmin Halfkläde), pienistä peileistä, kirjoituspaperista, lakasta, puutarhasiemenistä, hylkeennahkasta ja posliinista. (Handels Tidning 24.4.1810)
Tampereella 17.3.1810 oli kahvia ja puuterisokeria, mutta pula muusta vastaavasta. Myytävänä oli kuitenkin viljaa, kuminaa, perunoita, humalaa, kampalankaisia kudonnaisia ja lampaanlihaa. Voita oli myyty korkealla hinnalla Turun ja Porin kauppiaille. Talvi ei ollut jäänyt leudoksi vaan Tampereella oli koettu helmikuun lopulla 29-30 asteen pakkaset. (Handels Tidning 24.4.1810)
Heinolassa todettiin 3.4.1810, että kaupungin läpi/ohi kulki päivittäin kohti Turkua hamppua, taljoja, talia, sianharjaksia, jouhia, saippuaa, vahakynttilöitä sekä hirssi- ja tattariryynejä. Helsingistä äskettäin tulleet olivat kertoneet, että siellä oli pulaa sillistä, sokerista ja tupakasta, (Handels Tidning 18.5.1810)
Raumalla toivottiin 11.4.1810 meren aukeamista kuun loppuun mennessä. Laivakuljetukseen oli tarjolla lautoja, koivuista polttopuuta, elintarvikkeita, humalaa yms. Kaupungissa puolestaan kävisi kaupaksi suola, maltaat, silli, vehnäjauho, univormukangas, "Hollannin lanka", ompelusilkki, kirjoituspaperi ja puutarhasiemenet. (Handels Tidning 18.5.1810)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti