Yhteisiä merkkipäiviä vuosina 1828-29

Muotokuva vuodelta 1825
Wikimedia

Keisarien Aleksanteri I:n ja Nikolai I:n äiti Maria Fjodorovna kuoli 5.11.1828. (Wikipedia kertoo, että hänen nimikkokatujaan Helsingissä ovat sekä Mariankatu että Sofiankatu.) Tieto kuolemasta, kiitosjumalanpalveluksista ja aloitettavasta päivittäisestä kellosoitosta (ks. Valtakunnalliset kuninkaallisten sanomakellot) lähti Turusta seurakuntiin 24.11.1828 ja Porvoosta 21.11.1828.[1]

Kellojen soitto päättyi tavanomaisesti hautajaisiin, mutta tämä tuli tiedoksi seurakuntiin yli kuukauden viiveellä, Turusta 17.12.1828 ja Porvoosta 12.12.1828. Samalla ilmoitettiin valtakunnallisesta valituspäivästä 31.1.1829.[2]

Kevään lopulla Venäjä julisti sodan ottomaaneja vastaan. Seurakunnissa piti siis ryhtyä lukemaan erityistä rukousta, mistä tiedotettiin Turusta käsin 11.6.1828 [3] Seurakunnat saivat pian myös ohjeet voittojen yhteydessä järjestettäviin kiitosjumalanpalveluksiin.[4] Aihe näihin saatiin, kun Venäjän joukon valtasivat Silistrian ja myöhemmin Adrianopelin sekä muita kaupunkeja. tästä kerrottiin seurakuntiin Turusta 22.9.1829 ja Porvoosta 18.9.1829.[5]

Tiedonkulussa oli vielä huomattavaa viivettä, sillä kiertokirjeiden lähtiessä tuomiokapituleista, rauha Adrianopolissa oli jo solmittu. Tästä julkaistiin epävarma tieto suomalaisessa sanomalehdessä lokakuun alussa ja jo pari päivää myöhemmin luettiin rauhan iloisesta vastaanotosta Pietarissa.[6] Sanomalehdestä voitiin lukea myös keisarin rauhasta kertova manifesti.[7] Virallinen tieto liikkui hitaammin ja rauhasta sekä järjestettävistä kiitosjumalanpalveluksista kerrottiin kiertokirjeissä Turusta 21.10.1829 ja Porvoosta 21.10.1829.[8]

Helsingissä kiitosjumalanpalvelusta vietettiin jo 18.10.1829 ja illalla kaupungissa oli yleinen juhlavalaistus.[9] (Porvaristo järjesti erikseen 24.10.1829 juhlat, joilla kunnioitettiin rauhan ohella Suomen opetustarkk’ampujapataljoonan liittämiselle henkikaartiin. Tämänkin yhteydessä kaupungissa oli juhlavalaistus.[10])

Turussa kiitosjumalanpalvelus vietettiin 25.10.1829 tulipalon jälkeen uudelleen vihityssä kirkossa, mutta juhlavalaisuun ei ymmärrettävistä syistä ryhdytty. Juhlia kuitenkin järjestettiin useissa yksityiskodeissa.[11] Päivästä ilmestyi myös suomenkielinen uutinen:

Turusta 26 p. Lokak. Hänen Keis. Majest. käskyn jälkeen oli meille eiläinen päivä ylistys ja ilojuhla tehdyn rauhan edestä Turkin valtakunnan kanssa. Jälkeen päätetyn Jumalanpalvelluksen Saarnastuolilla luettiin ensin Keis. Majest. armollinen Julistus siitä rauhasta ja sitte veisattiin Kiitosvirsi N:o 6. Täällä olevalla Grekalaisella Seurakunnalla oli myös eiläin ynnä sama ilojuhla.(Turun Wiikko-Sanomat 31.10.1829)

Porvoossa kiitosjumalanpalvelus vietettiin 1.11.1829 ja sen yhteydessä kerättiin hyväntekeväisyys rahasto.[12]  Vaasassa kiitosjumalanpalvelus vietettiin 1.11.1829 tykinlaukausten säestyksellä. Illalla pidettiin seurahuoneella baali ja keisarillisia maljoja nostettaessa laukaistiin tykit jälleen 101 kertaa. Köyhille kerättiin rahaa, mutta rahaa käytettiin myös kaupungin yleiseen juhlavalaisuun.[13]  

Kristiinankaupungissa kiitosjumalanpalvelus vietettiin 8.11.1829 tykinlaukausten säestyksellä. Illalla kaupunki oli valaistu ja raatihuoneella pidettiin "Societé"n tanssiaiset. Kuten Vaasassa, tykkejä käytettiin maljoja nostaessa. Tanssin lomassa osallistujilta kerättiin rahaa kaupungin köyhille.[14]  Myös Porissa kiitosjumalanpalveluksen päivä oli 8.11.1829. Kaupungissa oli illalla yleinen juhlavalaistus. Erityisesti oli satsattu rakennukseen, jossa pidettiin käsityöläisten tanssiaiset. Siellä oli kaksi symbolista kuultokuvaa.[15]  Oulusta kirjoitettiin suomeksi

Mennä Sunnuntaina, tämän Kuun 8:tena p., ilmotettiin myös tämän Oulun kaupungin väelle Herran Temppelisä se rauha, jolla Jumala on siunannut Armollisen Keisarimme huolta alamaistensa onnesta ja valtakunnan menestyksestä ja kunniasta. Aamulla kokousivat kaikki Esivallan miehet ja tulivat, juhlallisesa järjestyksesä, kirkkoon, josa Seurakunta, saarnan päätettyä ja kuultuansa Rauhan sanoman ilmotettavan Saarnastuolista, yhdistetyllä hartaudella veisasi Rauhan Jumalalle kiitos virren. Iltasella olivat kaupungin asukkaat ittekukin kynttilöillä valaisneet kaikki kaulle päin olevat akkunat, ja erinomattain oli Herrasväen Seuran kokous-paikka kaunistettu sekä lampuilla ulkopuolelta, että myös muutoin soveliailla kuvauksilla ja kirjotuksilla. (Oulun Wiikko-Sanomia 14.11.1829)

[1] ÅCB 238, VII:549; Sammandrag af Domkapitlets i Borgå härförinnan otryckta Cirkulärbref (1725-1829) i alfabetisk och kronologisk följd utarbetadt af A. J. Hornborg. Borgå 1872 s. 252

[2] ÅCB 239, VII:553; Sammandrag af Domkapitlets i Borgå härförinnan otryckta Cirkulärbref (1725-1829) i alfabetisk och kronologisk följd utarbetadt af A. J. Hornborg. Borgå 1872 s. 252

[3]  ÅCB 236, VII:543

[4]  ÅCB 242, VII:565

[5] ÅCB 242, VII:569; Sammandrag af Domkapitlets i Borgå härförinnan otryckta Cirkulärbref (1725-1829) i alfabetisk och kronologisk följd utarbetadt af A. J. Hornborg. Borgå 1872 s. 252

[6] Finlands Allmänna Tidning 03.10.1829 no 115; Finlands Allmänna Tidning 06.10.1829 no 116

[7] Finlands Allmänna Tidning 17.10.1829 no 121

[8] ÅCB 243, VII:571; Sammandrag af Domkapitlets i Borgå härförinnan otryckta Cirkulärbref (1725-1829) i alfabetisk och kronologisk följd utarbetadt af A. J. Hornborg. Borgå 1872 s. 252

[9] Finlands Allmänna Tidning 20.10.1829 no 122; Helsingfors Tidningar 21.10.1829 no 81

[10] Helsingfors Tidningar 28.10.1829 no 83; Finlands Allmänna Tidning 31.10.1829 no 127

[11] Helsingfors Tidningar 31.10.1829 no 84 

[12] Finlands Allmänna Tidning 08.12.1829 no 143

[13] Helsingfors Tidningar 25.11.1829 no 91; Finlands Allmänna Tidning 26.11.1829 no 138

[14] Finlands Allmänna Tidning 31.12.1829 no 152

[15] Finlands Allmänna Tidning 10.12.1829 no 144