Yhteisiä merkkipäiviä vuosina 1818-1825

Alexandra Feodorovna, 
Alexander ja
Maria Nikolaevna
Wikimedia

Ruotsin vallan aikana kiitosjumalanpalveluksia oli erityisesti vietetty kuningasperheen lapsien syntyessä. Venäjän vallan aikana tilanne oli toinen. Ensimmäisinä vuosina Aleksanteri I:lle ei syntynyt aviolapsia, joten ilmeinen kruununperijänsä oli veljensä Nikolai. Tämän solmi avioliiton 13.7.1817, mitä ei ilmeisesti Suomessa huomioitu. 

Nikolain esikoispojan Alexanderin syntymä 29.3.1818 tuotti kiitosjumalanpalvelumääräykset, jotka lähtivät Turun tuomiokapitulin kiertokirjeessä 2.6.1818 ja Porvoosta päivää myöhemmin. Mukana oli kiitosteksti Kaiken hywyyden Isä ja kaiken siunauxen Jumala! Sinun etees kannamma me iloisilla ja kiitollisilla sydämillä nöyriä kiitosuhreja siitä uudistetusta armosta, jonga Sinä taas olet andanut tapahtua meidän Isänmaallemme. Hänen Keisarillisen Korkeudensa Suuren Ruhtinaan NICOLAI PAWLOWITSCIH korkiasti rakastettu Puoliso, Hänen Keisarillinen Korkeudensa ALEXANDRA FEODOROWNA on onnellisesti kirwoitettu raskaasta synnyttämisen Kiwusta: Sinä 29 päiw. wiimein kuluneesa Huhtikuusa on meillen syndynyt poikainen Suuri Ruhtinas, joka pyhäsä Kasteesa sai nimen ALEXANDER. [1]

Perheeseen syntyivät vielä Maria 18.8.1819, Olga 11.9.1822, Alexandra 24.6.1825, Konstantin 21.9.1827, Nicholas 8.8.1831 ja Michael 25.10.1832, jotka kaikki selvisivät aikuisikään. Ainoastaan Alexandralle löytyi tuomiokapitulin kiertokirjeissä määrätty kiitosjumalanpalvelus, josta ilmoitettiin Turusta 19.10.1825 ja Porvoosta 14.9.1825.[2]  Hän on myös ainoa lapsista jonka lisääminen esirukouskaavaan mainittiin kiertokirjeissä.[3] Joissa ei kertaakaan mainittu hallitsijan tai vallanperijän puolison raskauden puolesta lausuttua esirukousta, jotka olivat vakiokäytäntö Ruotsin vallan aikana.

Alexandran syntymää edeltäneenä vuonna esiruokoukseen oli lisätty kiertokirjeellä keisari Aleksanteri I:n Michail-veljen uusi vaimo [4] sekä juuri ennen Alexandraa heidän esikoistyttärensä [5].

Virallisen totuuden mukaan Aleksanteri I kuoli 19.11.1825. Turun tuomiokapituli ilmoitti seurakunnille 14.12.1825 kaavan uskollisuudenvalasta seuraajalle.[6] Neljä päivää myöhemmin määrättiin sekä Turusta että Porvoosta käsin kiitosjumalanpalvelus, josta alkaen soitettaisiin päivittäin kirkonkelloja tunnin ajan (12-13).[7] 

Lähteet:

[1] ÅCB 187, IV:305; Sammandrag af Domkapitlets i Borgå härförinnan otryckta Cirkulärbref (1725-1829) i alfabetisk och kronologisk följd utarbetadt af A. J. Hornborg. Borgå 1872 s. 251
[2] ÅCB 217, VI:467; Sammandrag af Domkapitlets i Borgå härförinnan otryckta Cirkulärbref (1725-1829) i alfabetisk och kronologisk följd utarbetadt af A. J. Hornborg. Borgå 1872 s. 252
[3] Sammandrag af Domkapitlets i Borgå härförinnan otryckta Cirkulärbref (1725-1829) i alfabetisk och kronologisk följd utarbetadt af A. J. Hornborg. Borgå 1872 s. 141
[4] ÅCB 210, VI:427; Sammandrag af Domkapitlets i Borgå härförinnan otryckta Cirkulärbref (1725-1829) i alfabetisk och kronologisk följd utarbetadt af A. J. Hornborg. Borgå 1872 s. 141[5] Sammandrag af Domkapitlets i Borgå härförinnan otryckta Cirkulärbref (1725-1829) i alfabetisk och kronologisk följd utarbetadt af A. J. Hornborg. Borgå 1872 s. 141
[6] ÅCB 218, VI:471
[7] ÅCB 219, VI:473; Sammandrag af Domkapitlets i Borgå härförinnan otryckta Cirkulärbref (1725-1829) i alfabetisk och kronologisk följd utarbetadt af A. J. Hornborg. Borgå 1872 s. 252