Maria Gustava Löfgrenin elämä

Maria Gustava Löfgrenin elämän päättyminen oli uutinen.

Tulipalo ja ihmishengen hukka. Toissa yönä 10 minuuttia vaille 3 aamulla syttyi palamaan Pellavatehtaan alueella sanotun tehtaan omistama pienempi, kaksi huonetta sisältävä puurakennus, jossa asusti kaupungin vanhin asukas, koneenkäyttäjän leski Maria Kustaava Löfgren. Palokunnan saavuttua paikalle oli rakennus jo ilmi tulessa. Rakennusjätteitten joukosta löydettiin sanottu vainaja hiiltyneenä. Tulipalopaikalta poistui palokunta klo 6 aikaan aamulla. Vainaja, joka oli syntynyt Tukholmissa vuonna 1805, kerrotaan sairastaneen vanhuuden raihnautta ja jonkinlaista mielisairautta. Toisinaan sanotaan hänen ottaneen palavan kynttilän käteensä ja sitten sillä kulkeneen pitkin asuntoaan. Otaksutaan hänen nytkin tehneen samaten. Vainaja asui yksin rakennuksessa. (Tampereen uutiset 28.12.1899)

Löfgren oli asunut samassa mökissä viimeistään vuoden 1890 paikkeilla, jolloin hänestä jäi vahvat muistot vuonna 1880 syntyneelle Elin Munsterhjelmille (*). Tytölle Löfgren oli 

vanha, hyvin vanha - lähemmä 100 vuotta sanottiin - harmaahapsinen, köykkyselkäinen ja melkein sokea eukko, joka pieni juurivasu käsivarrella joskus lähti mökistään pellavatehtaan ja kaupungin herrasväkien luo kaupittelemaan erinomaiseksi tunnettuja sanpaakkelsejaan, sillä vaikka hän oli köyhä ja kurja, oli hänellä ylpeä sielu, hän ei tahtonut elää muiden almuilla vaan koetti tulla toimeen omin voimin yksinäisyydessään. Taivaltessaan eteenpäin sokean epävarmoin askelin ja tähystävin ilmein, hän puhua soperteli jotain itsekseen, ja tämä oli jo sinänsä omiaan herättämään kummallisia tuntemuksia lapsenmielessä.

Munsterhjelm ei tuntenut Löfgreniä ainoastaan kaduilta vaan myös tämän kotoa.

Hän asui pienessä mökissä pellavatehtaan alueella "Asperinmäen" kupeella. Tuossa mökissä oli kaksi suurenlaista - ainakin näyttivät ne silloin minusta suurilta - tupaa, niiden välillä yhteinen kuisti ruokakaappeineen, sekä yhteinen ovi ulos portaille. Toisessa tuvassa asui Löfgrenska eli "madam Löfgren" kuten ruotsia puhuvat häntä kutsuivat, toisessa "Ytteperska", toinen vanha vaimo. [...]

Löfgrenskan ja Ytteperskan välit eivät juuri olleet kehuttavia. Edellinen oli syntyperältään ruotsinmaalainen, eikä puhunut suomea, jälkimäinen sitävastoin ummikko suomalainen. [...] toinen suorasukainen, yksinkertainen ja tervejärkinen ihminen, toinen käytökseltään jonkun verran hienostunut, pitäen itseään hiukan "parempana", mutta muuten höperö vanhus rukka. Usein joutuivat he yhteisessä porstuassaan vastatusten jostakin pikkuseikasta tai Löfgrenskan hullutuksien tähden, joita Ytteperska ei aina tarpeen suurella uskolla ja kunnioituksella käsitellyt. Silloin he lopuksi seisoivat kumpikin ovensa suulla sättien ja matkien toinen toistaan oikein porvoonmitalla, mutta kumpikin omalla kielellään, jota toinen vain hiukan ymmärsi.

Itseään "parempana" pitänyt Löfgren kertoi Munsterhjelmin äidille elämäkertansa, joka jäi lapsen muistiin jollain tarkkuudella.

Hän oli löytölapsi, kasvatettiin jossakin Tukholman lastenkodissa, tuli 16-ikäisenä palvelijaksi puusepän perheeseen, jossa häntä pidettiin hyvin hyvänä, kuin omaa lasta; joutui sitten naimisiin Löfgrenin kanssa, kun tämä sai kutsun tänne töihin taitavana ammattimiehenä.

Tukholman kaupunginarkiston hakutietokanta Allmänna barnhuset, rullor 1798-1916 ei tunne Maria Gustavaa myöhemmissä kirkonkirjoissa käytetyllä syntymäpäivällä 20.4.1805 enkä jaksanut etsiä kastettaan jokaisesta Tukholman seurakunnasta. Viimeistään 1820-luvun alussa eli noin 16-vuotiaana Maria Gustava Böök oli palveluksessa. Ei suinkaan yhdessä ja samassa paikassa enkä seurannut jälkiään pidemmälle kuin ArkivDigitalin ja FamilySearchin rekisterit niitä paljastivat (**)

Vuosien 1848-1849 paikkeilla Maria Gustava Böök meni Tukholmassa naimisiin itseään 15 vuotta nuoremman raudantyöstäjän Anders Gustaf Löfgrenin (s. 4.11.1821 / 30.3.1820 Dantorp) kanssa. He lähtivät Pietariin, josta tulivat vuonna 1857 Messukylään. Tampellan masuuni oli vaihtanut omistajaa edellisenä vuonna, mikä on voinut vaikuttaa muuttoon. Pellavatehtaaseen yhdistyneenä se toimi vuodesta 1861 nimellä Tammerfors Linne- & Jern-Manufaktur Aktie-Bolag. 

Parin yhteiselämä ei muodostunut kovin pitkäksi, sillä Anders Gustaf Löfgren kuoli 9.3.1861. Varsin ymmärrettävästi liikkumiseen tottunut Maria Gustava Löfgren otti muuttokirjan Tukholmaan 16.5.1861. (Messukylä RK 1853-1860, 443; 1859-1867, 17)

Munsterhjelmin käsitys oli, että "molempien miehet olivat olleet pellavatehtaan töissä pitkät ajat, ja heidän kuollessaan vanhukset olivat saaneet tyyssijan tehtaan puolesta tuossa mökissä kuolinpäivään asti". Neljä vuotta ei ole pitkä aika, emmekä tiedä asuiko Maria Gustava Löfgren mökissä heti Tampereelle palattuaan. (Tampere RK 1867-1877, 627; 1878-1887, s. 2719; 1888-1897, 2249; 1898-1907 IV, 390)

(*) Elin Munsterhjelm: Lapsuusmuistelmia Tampereen tienoilta. I Talvi (Aamulehti 11.3.1923), II Lapinniemi (Aamulehti 15.3.1923), III Laivoja (Aamulehti 22.3.1923) &  IV Löfgrenska (Aamulehti 15.4.1923)

(**) 

• Maria Magdalena (A, AB) AIa:7 (1820-1824) Bild 268 / sid 260 (AID: v88018.b268.s260, NAD: SE/SSA/0012)
• Maria Magdalena (A, AB) AIa:11 (1825-1827) Bild 156 / sid 151 (AID: v88022.b156.s151, NAD: SE/SSA/0012)
• Tullut Tukholmasta 1831 > Österåker (AB) AI:14a (1827-1833) Bild 1000 / sid 92 (AID: v94949.b1000.s92, NAD: SE/SSA/1596) > Lähtö Tukholmaan 1832
• Tullut ÖsterÅkerista 1833 > Klara (A, AB) BI:5 (1830-1836) Bild 940 / sid 175 (AID: v87273b.b940.s175, NAD: SE/SSA/0010)
• Klara (A, AB) BIIa:6 (1833-1840) Bild 57 / sid 53 (AID: v87325.b57.s53, NAD: SE/SSA/0010)
• Tullut Norrköpingistä 1835 > Västra Husby (E) AI:11 (1826-1838) Bild 269 / sid 520 (AID: v27103.b269.s520, NAD: SE/VALA/00447) >
• Tullut Tukholmasta 1838 > Utö (AB) AI:6 (1836-1840) Bild 60 / sid 2 (AID: v91603.b60.s2, NAD: SE/SSA/1580)
• Utöstä Tukholmaan 1840 > Storkyrkoförsamlingen (A, AB) BIa:10 (1837-1841) Bild 112 / sid 217 (AID: v90590.b112.s217, NAD: SE/SSA/0016) 
• Storkyrkoförsamlingen (A, AB) BIIa:7 (1835-1843) Bild 237 / sid 230 (AID: v90642.b237.s230, NAD: SE/SSA/0016) 
• Maria Magdalena (A, AB) AIa:52 (1844-1846) Bild 115 / sid 110 (AID: v88063.b115.s110, NAD: SE/SSA/0012)
• Hedvig Eleonora (A, AB) AIa:47 (1842-1848) Bild 880 (AID: v85426.b880, NAD: SE/SSA/0006)
• Storkyrkoförsamlingen (A, AB) AI:45 (1845-1846) Bild 111 / sid 211 (AID: v90479.b111.s211, NAD: SE/SSA/0016)
• Jakob och Johannes (A, AB) AIa:66 (1846) Bild 259 / sid 507 (AID: v86168.b259.s507, NAD: SE/SSA/0008)
• Hedvig Eleonora (A, AB) AIa:49 (1847-1850) Bild 24 (AID: v85428.b24, NAD: SE/SSA/0006)
• Hedvig Eleonora (A, AB) AIa:49 (1847-1850) Bild 137 (AID: v85428.b137, NAD: SE/SSA/0006) *1848
• Hedvig Eleonora (A, AB) AIa:49 (1847-1850) Bild 228 (AID: v85428.b228, NAD: SE/SSA/0006) *1849
• Mies ennen avioliittoa: Kungsholm (A, AB) AIa:44 (1848) Bild 25 / sid 37 (AID: v87513.b25.s37, NAD: SE/SSA/0011)