Sukututkija kyseli minulta eilen puhelimitse Kokemäen Kaarenojan tilahistoriaa, joka ei ollut tuoreimmassa muistissani. Puhelun jälkeen kaivelin blogia ja totesin yli vuosikymmen sitten kaivelleeni 1600-luvun alkua SAY:stä ja loppua muistakin lähteistä. Lopetin virkkeeseen "Isonvihan aukon jälkeen Kaarenojaa hallitsi nimismies Henrik Boge (s. 1694)."
Wallan virkamiesmatrikkelissa miehen syntymävuosi on 1697. Lisäksi selviää, että Boge oli nimismiehenä pitkään, vuodet 1722-1759 eli kuolemaansa asti. Suhteensa Boge/Båge-sukuun näkyvät ikivanhasta Täysin vastuuttomasta Båge-katsauksestani. Kuolinvuonnaan rustholli oli kartoittajalle nimeltään Kaarenoja, mutta viereinen koski Potila.
 |
| RA. Finska handritade kartor. "Geometrisk Carta öfver Potila Fors..." |
Henkikirjassa 1770 (KA 7660:497) Kaarenoja on jakautunut kahteen osaan, joista ensiksimainitussa on edelleen isäntänä nimimies Henrik Båga. Kyse ei ole vanhentuneesta tiedosta vaan edellisen Henrikin pojasta, joka oli käynyt kääntymässä Turun akatemiassa ja oli nimismiehenä 1759–1788. Toista puolikasta isännöi komissaari Jacob Lackman, josta Kotivuoren ylioppilasmatrikkelissa viimeinen elonmerkki on asuminen Kokemäellä vuonna 1768. Genin perusteella miesten välillä ei ollut läheistä sukulaisuussuhdetta, eli ilmeisesti poikamieheksi jäänyt Henrik on myynyt puolet tilasta Lackmanille.
Virallisesti tila oli edelleen yhtenäinen eli kun naapurikylässä Kakkulaisissa tehtiin vuonna 1773 isojakoa, jossa Potilana kirjattu Kaarenoja ei vaatinut toimenpiteitä.
 |
| A41:15/3 Kakkulainen; Kakkulaisen jakokunnan tilusselitys, koskien taloja N:o 1-9 Kakkulaisen kylässä, N:o 1-3 Huivon ja N:o 1 Kaarenojan (Potilan) kylässä 1773-1773 |
Henkikirjassa 1787 (KA 7746:467) Kaarenojan rusthollin puolikkaita isännöi kaksi Johan Potilaa. Näistä toisen, Lasse Iso-Iivarin isäntäluettelon perusteella Yli-Potilan, tilalla asui arvatenkin syytingillä Henrik Båge. Kyseinen Johan-isäntä oli syntynyt 26.12.1733 Honkilahdella ja Lisa-vaimonsa Köyliössä 27.9.1730. Ali-Potilan isännän syntymäpaikka ja syntyperä on Iso-Iivarille tuntematon. Vaimo löytyi Kokemäeltä.
Tämän kummallisempaa tietoa ei pelkillä henki- ja rippikirjoilla selviä ja tilan puolittuminen ei näytä liittyvän sukulaisuussuhteisiin tai perintöihin. Lainhuudatuskortistossa päivämäärät olivat liian myöhäisiä, mutta harjoituksen nimissä kaivoin esiin kummankin puolikkaan varhaisimmat kaupat.
Talvikäräjillä 6.2.1852 rusthollarin poika Jakob Wilhelm Johansson Potila esitti kauppakirjan, jolla hän oli vaimonsa Wilhelmina Andersotterin kanssa ostanut Kaarenojan puolikkaan ja osan Ruka(?)järvestä vanhemmiltaan eli Johan Johansson Potilalta ja Maria Jöransdotterilta. Lisäksi hänellä oli Keisarillisen senaatin talousosaston 17.2.1848 päiväämä vero-oikeus eli tätä aikaisempia asioita pitäisi kaivella immissioista.
Vastaavasti talvikäräjillä 22.2.1856 Erland Andersson Ylikaarenoja esitti kauppakirjan toisesta puolikkaasta ja Kynsijärven osasta. Myyjinä olivat vanhempansa Anders Johansson YliKarenoja ja Anna Andersdotter, joiden syytinkiehdot oli kopioitu oikeuden pöytäkirjaan. Tila oli ostettu verolle 7.5.1846.
Mutta minne Lackman ja vaimonsa Johanna Tollet hävisivät? Kiitos Familysearchin jälkimmäiseen kysymykseen löytyy vastaus. Johanna Tollet muutti Kokemäeltä Loimaalle, jossa hän oli vapaa uuteen avioliittoon eli todennäköisimmin (muttei varmasti) aviomiehensä oli kuollut (Loimaa RK 1770-1775, 2). Kokemäeltä saatu esteettömyystodistus mainitaan myös rippikirjassa 1792-1797.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti