Fredrik Aallon kirjoituksista

Fredrik Aallolla (1854-1917, aik. Stenfors) on tätä kirjoittaessani Wikipedia-sivu, mutta sen sisällössä on isoja aukkoja. Koska en edelleenkään osaa sinne vaadittua tyyliä, teen tänne toisen version.

Fredrikin vanhemmat Fredrik Henriksson Stenfors ja Lena Andersdotter olivat maanviljelijöitä Kalannissa eli Uudellakirkolla. He päästivät ainoan poikansa koulutielle: "Käytyään ensin Raumalla ala-alkeiskoulua, siirtyi hän sieltä Turun kimnasioon".[1]

Lukiolaisena Fredrik aloitti julkisen kirjoittamisen. Vuonna 1869 Sanomia Turusta julkaisi näkemyksiä suomalaisten menneisyydestä otsikolla "Kirjeitä Tiitto Lintuiselle" [2]. Viimeisen osan alla oli nimimerkki "Reitto Sfs" . Reitto vastaa Fredrikiä ja Sfs on lyhennys Stenforsista.

Samalla nimimerkillä julkaistiin runo Nuoren merimiehen hyvästi-jättö (ST 15.7.1870), Yön kertomus ja runo Garibaldin marssi (ST 10.02.1871). Merkittävästi suurempi satsaus sekä kirjoittajalle että sanomalehdelle oli Hämäläisen pirtti. Suomen viimeisen sodan aikainen kansalais-jutelma, joka pyöri jatkokertomuksena maaliskuusta joulukuuhun 1871 (ja on siis lisä listaani Suomen sodasta kirjoitetusta fiktiosta).[3] Lisäksi Fredrik lähetti nimellä R. Aalto Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraan "kaksi kertomusta Uuden-kirkon pitäjän (Turun läänissä) murteella" (US 30.9.1872) sekä runoustoimikunnan vähäarvoiseksi arvioiman historiallisen näytelmän Sigrid [6,7]. 

Kaksi vuotta myöhemmin hän lähetti Suomen muinaismuistoyhdistykselle puumerkkikokoelman, josta osa oli Turun ja Porin läänistä ja osa venäläisestä Karjalasta (Morgonbladet 10.3.1874). Tämä sopisi siihen, että muistokirjoitusten mukaan vuonna 1873 Fredrik "viimeiseltä luokaltta erottuaan ryhtyi sanomalehden toimittajaksi Viipurissa ilmestyvään "Ilmarinen"-nimiseen lehteen" ja oli takaisin Kalannissa syksyllä 1874.[1, 4] Ilmarisesta ilmestyi Viipurissa kuitenkin vuonna 1874 vain näytenumero eli tässä kohtaa on enemmän tai vähemmän väärää tietoa. 

R. Aalto esittäytyi Ilmarisen vastaavana toimittajana joulukuussa 1876, mutta hän oli kirjoittanut lehteen aiemmin nimimerkillä R. A. (US 6.12.1876). Jo 24.11.1875 nimimerkillä oli ilmestynyt teksti Karjalaiset ja Hämäläiset sekä 22.12.1875 Vertailevaa kielitiedettä. Vapunpäivänä 1876 sillä lähetettiin tietoja "Uudelta kirkolta (Turun läänissä)" ja nämä julkaistiin 13.5.1876. Lisäksi nimimerkillä julkaistiin huhtikuusta elokuuhun jatkokertomus Kolmen "fennomaanin" matka [5], joka painettiin kirjaksi syyskuun alussa (Ilmarinen 6.9.1876). Fredrikin päätoimittajakausi kesti korkeintaan vuoden 1877 loppuun (SWL 11.12.1877) eli virheellinen on myös elämäkerta, jossa Ilmarisen vuosiksi annetaan 1877-78 [6].

Fredrik Aallon otos
Männäisten koulusta
Uudenkaupungin museo

Vuosilukuja lukuunottamatta muistokirjoitusten ilmaisut vakuuttavat. "Suoritettuaan sitten kansakoulunopettajan kelpoisuusehdot, siirtyi vainaja vihdoin 1874 Uudenkirkon pitäjän Männäisten koululle opettajaksi, jossa toimessa toimi yhtämittaa koko miehuutensa ijän, eli aina v. 1912, jolloin täysinpalvelleena jätti rakkaan koulunsa nuorempien hoitoon." "Mutta paitsi opettajatointaan, otti vainaja innokkaasti osaa myöskin kaikkiin Uudenkirkon kunnallisten asiain hoitoon. Niinpä toimi hän m. m. vuosikymmeniä kunnan esimiehenä, ohjaten ja järjestellen kiitettävällä taidolla kunnan asioita niinä aikoina, jolloin valistus ja yhteisymmärrys maaseuduilla ei vielä ollut yhtä yleisesti kehittynyt, kuin nykyaikana. Ja melkein kaikilla aloilla ja asioissa käännyttiin "maisteri" Aallon puoleen, joka puolestaan oli aina valmis antamaan hyviä neuvojaan." [1]

Kirjoittaminen ja toimittaminenkaan eivät jääneet. Herman Winterin mukaan Fredrik avusti "Sanomia Turusta" vuosina 1881-1884. Viimeksi mainittuna vuonna sanomalehdessä ilmestyi kirjoitussarja 

Kertomuksia Uudenkirkon ja Uudenkaupungin entisiltä ajoilta, jotka julkaistiin myös kirjana.

Käydessään vuoden 1890 lopulla Uudessakaupungissa Fredrik kohtasi

muutamia kirjapainon johtomiehiä, jotka kysyivät olisinko minä halullinen toimittamaan "Eteenpäitä" seuraavan vuoden alusta alkain. Annoin kieltävän vastauksen. Keskustelun jatkuessa lupauduin uuden lehden toimittajaksi, jos sellaisen perustaisivat ja jos kustantaisivat puhelinjohdon asunnostani Uuteenkaupunkiin. Kun seuraavalla kerralla kaupungissa minulle ilmoitettiin, että molemmat ehtoni täytetään, menin kelloseppä E. v. Heermannin luo neuvottelemaan uuden lehden nimestä. Minun mielestäni siihen piti ensi sanaksi tulla Uudenkaupungin ja toiseksi lehti, sanomat, uutiset tai jotakin sen tapaista. Hra Heerman ehdotti sanaa sanomat ja niin syntyi nimi Uudenkaupungin Sanomat.[8] 

 

Fredrik Aalto oli Uudenkaupungin Sanomien päätoimittaja elokuuhun 1897.

Lähteet

[1] Fredrik Aalto kuollut. Uudenkaupungin sanomat 23.6.1917

[2] Sanomia Turusta 17.9., 8.10., 29.10.1869 & 7.1.1870

[3] Hämäläisen pirtti. Suomen viimeisen sodan aikainen kansalais-jutelma. Sanomia Turusta 10, 25, 26, 29, 31, 32, 34, 38, 40, 41, 43, 44, 46, 47, 49, 50, 51, 52 /1871

[4] Fredrik Aalto. Vakka-Suomi 23.6.1917

[5] R. A. Kolmen "fennomaanin" matka. Ilmarinen 1.4.1876 no 25, 5.4.1876 no 26, 8.4.1876 no 27, 12.4.1876 no 28, 15.4.1876 no 29, 19.4.1876 no 30, 22.4.1876 no 31, 26.4.1876 no 32, 29.4.1876 no 33, 3.5.1876 no 34,  10.5.1876 no 36, 13.5.1876 37, 17.5.1876 no 38, 20.5.1876 no 39, 24.5.1876 no 40, 27.5.1876 no 41, 31.5.1876 no 42, 3.6.1876 no 43, 7.6.1876 no 44, 10.6.1876 no 45, 14.6.1876 no 46, 17.6.1876 no 47, 21.6.1876 no 48, 24.6.1876 no 49, 28.6.1876 no 50, 1.7.1876 no 51, 5.7.1876 no 52, 8.7.1876 no 53, 15.7.1876 no 55, 19.7.1867 no 56, 22.7.1876 no 57, 26.7.1876 no 58, 29.7.1876 no 59, 2.8.1876 no 60, 5.8.1876 no 61, 9.8.1876 no 62, 12.8.1876 no 63, 16.8.1876 no 64, 19.8.1876 no 65,  23.8.1876 no 66, 26.8.1876 no 67

[6] Winter, Helmer. "Männäisten maisteri". Lisiä Uudenkaupungin historiaan 23. 1951

[7] SKS:n pöytäkirja 5.2.1873. Suomi 12/1878

[8] F. A. Uudenkaupungin Sanomain perustaminen ja alkuajat. Uudenkaupungin sanomat 30.12.1915