Nuorallatanssijan seurasta

Viime keväänä Sveaborg-projektin blogissa Juha-Matti Granqvist nosti esiin taitelijavierailun Helsinkiin vuonna 1767. Tekstissä mainittu Seuerlingin teatteriseurue oli minulle täysin outo, samoin kuin ajatus Suomeen eksyneestä "kehittyneestä" viihde-elämästä.

Mikä todistaa etten ole vieläkään lukenut Porin historiaa kovin tarkasti läpi. Sen neljännessä osassa todetaan samaisesta seurueesta

Ei tarkoin tiedetä milloin seurue ensi kertaa kunnioitti Poria käynnillään, mutta näyttää varmalta, että se jo ennen vuoden 1801 paloa oli antanut esityksiä kaupungissa. Porvoossa he ovat käyneet jo v. 1768 ja Helsingissä v. 1780. Mahdollisesti Seijerlingin seurue vieraili ainakin v. 1798 tällä paikkakunnalla, koska mainittuna vuonna muuan Rydström-niminen näyttelijä lähetti Porista rahasumman, jonka hän osoitti Tukholman dramaattiselle teatterille. Näytännöt annettiin värjäri Levinin talossa, jossa ennen vuoden 1801 paloa oli koko kaupungin suurin sali. Palon jälkeen kävi kaupungissa taas mainittu seurue, joka vieraili siellä ainakin lopulla vuotta 1804 ja alussa vuotta 1805. Seurue, jota silloin johti tirehtöörinleski Seijerling, antoi tämän käyntinsä. aikana kaikkiaan 36 näytäntöä, ja sanotaan sen kaupungissa asuneen 13 kuukautta yhtä mittaa, mistä syystä käy selville, että kaupunkilaiset kyllä ymmärsivät panna arvoa tälle taidemuodolle.

Tirehtöörinlesken ilmoitus Åbo allmänna tidningissä 7.7.1810 lupasi näytännön Turussa

Seuerling itse oli kuollut vuonna 1795. SBL:n tietojen mukaan hänen vaimonsa muutti tämän jälkeen Suomeen. Axel Nelsonin artikkelin mukaan Suomessa asui myös perheen tytär Charlotte, joka oli sokeutunut nelivuotiaana epäonnistuneen rokotuksen seurauksena. Äitinsä lähetti hänet parantumisen toivossa Tukholmaan, jossa Charlotte aikanaan lauloi itselleen kuningattarelle, ennkuin matkusti takaisin Suomeen 1810. Siellä hän näytteli äitinsä seurueessa.

Äiti joutui vuonna 1811 oikeuden eteen maksamattomien laskujen takia. Tai mahdollisesti velkakirjan, jota karhuttiin julkisesti Åbo Allmänna Tidningissä 23.4.1811.

Pelastus tuli Pietarista. Charlotten harpunsoitosta kuullut keisarinna lahjoitti Charlottelle ja äidilleen eliniäkseen 600 ruplan vuosieläkkeen. Äidin kuolinilmoitus julkaistiin sanomalehdessä Inrikes tidningar 20.6.1820.

Äitinsä kuoltua Charlotte muutti vuonna 1823 Tukholmaan.

Suomalaisista sanomalehdistä Seuerling-muisteloita löysin vain ruotsinkielisistä. Kuten Björneborgs tidningistä 1.12.1875, jossa jatkui numerosta 92 kirjoitus "Resande teater sällskap på 1700-talet i Sverige och Finland". Nya Pressen 1.11.1893 ja Hufvudstadsbladet 2.11.1893 olivat valmiita väittämään, että Charlotte oli syntynyt vuonna 1782 Turussa. Nelson ei sanonut paikasta mitään ja ehdotti myös vuotta 1784. Ilmeisesti kukaan ei ole löytänyt kastetietoa. Turussa kastettiin 29.1.1780 syntynyt Charlotten sisar Gustava Margaretha.