torstai 9. tammikuuta 2025

Värjäämö nykyisen Sokoksen nurkalla

Ote. Foto Roos 1939, HKM

Esimerkiksi Helsingin historiasivusto kertoo, että "Sokoksen taloa alettiin rakentaa kesällä 1939, ja se oli tarkoitus saada valmiiksi vuoden 1940 kesäolympialaisia varten." Vasta tuolloin purettiin Heikinkadun varrelta matalampi (15) ja korkeampi (13) rakennus, joissa molemmissa oli kolmiolisäke julkisivussaan. Näistä ei ole tullut vastaan valmista tietoa, joten hutkitaan.


Helsingfors Tidningar 1.10.1851

Helsingin kaupunki huutokauppasi korttelin 99 länsireunan tontit syksyllä 1851 eli ennen kuin niiden pohjoispuolelle perustettiin kaasutehdas ja viistosti kadun toiselle puolelle siirrettiin teatterirakennus. 

Helsingfors Tidningar 12.3.1853
Huutokaupasta pidetty pöytäkirja olisi kaivettavissa maistraatin digitoiduista pöytäkirjoista, mutta koska hutkinta eikä tutkinta luotan Kaupunginarkiston kiinteistökortistoon, jossa Heikinkatu 15:n ensimmäinen omistaja on värjärimestari Adolf Fagerström. Hän oli vuotta aiemmin myynyt pois naapurikorttelista 96 Heikinkadun ja Kaivokadun kulmatontin, jonka hän oli omistanut vuosikymmenen. Lisäksi hänellä oli trikootehdas Vanhassakaupungissa. Ja oli ehkä omistanut myös keskustatontin Nikolainkadulla (HT 1.3.1851).

Piirustukset 1900-luvun valokuvissa näkyvään rakennukseen päivättiin vuoden 1851 puolella, mutta henkikirjoitukseen 1852 ei tontilta ollut vielä mitään merkittävää (KA U44:721). Vuotta myöhemmin siellä oli Fagerströmin talous (KA U45:729). Sekä värjäämötoimintansa, kuten oheisesta lehtileikkeestä näkyy. Jostain syystä sen toiminnan jatkuvuutta piti erikseen ilmoittaa jo parin vuoden kuluttua (HT 7.3.1855).

Henkikirjoituksessa 1855 talouksia on enemmän, mutta Töölön Taipale -projektin oppien perusteella epäilen, että osa asukkaista jää Venäjän alamaisina näkymättömiin (KA U47:759). Tontilla asui jonkin aikaa esimerkiksi eversti Konow ja komissaari Stepanoffski (HT 13.9.1854; HT 13.9.1856). Viimeistään vuodesta 1854 siellä piti elintarvikekauppaa kauppiaan leski Kiseleff, joka on voinut myös asua talossa (esim. HT 29.11.1854; HT 8.8.1857). 

HT 21.4.1858

Vuokrailmoituksten perusteella rakennuksessa oli ainakin kaksi "tapetoitua ja maalattua" asuntoa, toisessa 4 huonetta ja toisessa 6 sekä molemmissa eteinen ja keittiö (esim. HT 27.12.1854; HT 23.6.1855) Yksi asukkaista 1850-luvun lopulla oli liike-edustaja William R. Hall, joka tarjosi alivuokralaisille kielisuihkuja ranskaksi ja englanniksi.

HT 20.10.1858

Vuoden 1861 osoitekalenteriin Adolf Fagerström ilmoitti asuvansa omistamallaan tontilla. Siellä asui myös optikko Johan Wallman, josta tuli pian tontin omistaja.

Ei kommentteja: