Päärakennuksessa oli sali, 5 kamaria ja keittiö. Matkustajien majoittamiseen käytetyssä toisessa rakennuksessa 7 huonetta. Joko kyseisessä rakennuksessa tai erillisenä tontilla oli myös pakaritupa ja renkikamari. Kaikkiaan tontilla oli 16 lämmitettyä huonetta, neljä kellaria, neljä puotia eli varastorakennusta viljalle ja elintarvikkeille, kaksi hevostallia, yksi "lehmätalli" eli navetta, vaunu- ja polttopuuliiteri sekä kaivo. Kokonaisuus oli vakuutettu 1100 riikintaalarista, mutta vakuutuksenoton jälkeen oli tehty arvoa kohottavia muutostöitä.
Näillä tiedoilla oikean tontin haravointi olisi vielä haastavaa, mutta lisäksi kerrottiin, että ensiksimainitussa talossa oli biljardinpeluupaikka, joka oli jo useamman vuoden tuottanut omistajalle tuloja. Googlaus toi eteen biljardihistoriaa, jossa mainittiin aiemmin Viaporissa biljardipaikkaa pitäneen Anders Byströmin muuttaneen "Helsinkiin. Ostettuaan pakkohuutokaupassa Peronin majatalon, hankki hän myös heti oikeudet pitää biljardia siinä." Ja pormestari Anders Byströmhän oli ilmoituksen kontaktihenkilönäkin, vaikka pormestariuus oli kyllä päättynyt pari vuotta aiemmin.
Byströmin elämästä ja suvusta on verkon kautta saatavilla monta esitystä, mutta kaupatun talon sijainnin osalta en ole yksityiskohtiin tyytyväinen.
Sukuesittelyn mukaan Anders Byström osti vuonna 1757 huutokaupasta nykyisten Aleksanterin- ja Helenankadun kulmasta kiinteistön, jossa hän sitoutui pitämään kestikievaria (Hbl 6.5.1966). Helsingin kaupunginarkiston digitoimasta Aminoffin kortistosta löytyy viite maistraatin pöytäkirjaan 8.9.1773, jossa mainitaan "Byströmska eller s. k. Peronska gården", jonka Byström oli jo myynyt eteenpäin. Kyseinen tontti sijaitsi vastapäätä maaherran residenssiä. Myyntitiedon vahvistaa Anders Byströmin 6.3.1773 kuolleen vaimon perukirja, jonka kiinteistöistä lähimpänä kaupunkia on "1 tomt jämte hus och trädgård vid Esbo tull", jonka arvoksi oli arvioitu 9000 taalaria,
Släktbokissa omistus on ajoitettu vuosiin 1757-1777 eli hieman falskaa. Väite vuodesta 1777 omistetusta kaksikerroksisesta talosta Aleksanterin- ja Unioninkadun kulmassa on täten kyseenalainen. Joten palaan Aminoffin kortistoon, jossa Byströmillä oli tontti Suuren kadun ja Itäisen kluuvikadun risteyksessä eli eteläisen kaupunginosan tontti 22, jonka rakennuksille hän oli vuonna 1783 ottanut 1100 riikintaalarin vakuutuksen. Tämä siis stemmaa myynti-ilmoitukseen.
 |
| Kaupunkisuunnitteluvirasto. Ia Yleiskartat. 1465/13 Helsingfors. Korttelit Ja Tontit |
Kaupunginarkiston hieman hämärässä karttakopiossa tontti 22 ei ole Aleksin ja Unioninkadun kulmassa vaan Fabianinkadun risteyksessä eli nykyisen Aleksi 34:n paikalla. Myyntiyritys vuonna 1795 varmasti liittyi Byströmin toistuviin talousvaikeuksiin, mutta Aminoffin kortiston mukaan Byströmin rakennuksia kruunun omistamalla tontilla huutokaupattiin vielä vuonna 1803. Juha-Matti Granqvistin väitöskirjasta Helsingin porvaristo Viaporin rakennuskaudella (1748-1808) : Sosiaalihistoriallinen perustutkimus käy ilmi, että kyseessä oli Byströmin konkurssiin haetun kuolinpesän likvidointia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti