Mainoskuva vs. valokuvat

Asuin yli vuosikymmenen Mestaritalon läheisyydessä, joten hämäännyin, kun en Fazerin vuonna 1900 käyttämästä mainoskuvasta, joka oli käytössä jo vuoden 1898 osoitekalenterissa, oikeastaan tunnistanut rakennusta. Mainoksessa tehtaan katuosoite on Läntinen Siltaranta 18, mikä ei auttanut asiaa, sillä nimeä ei tunne Helsingin kadunnimet -kirja,  Helsingin kaavakartta vuodelta 1900 eikä varhaisin opaskartta 1909. Pohdin jo, että kyse olisi Fazerin varhaisemmasta tuotantorakennuksesta, mutta Johanneksen kirkon tornit orientoivat kuvakulman Telakkakadun (etualalla) ja Tehtaankadun (viistoon oikealle) risteykseen.

Mielikuvaristiriidasta syntyi tarve nähdä varhaisia valokuvia. Helsingin kaupunginmuseo väitti tehtaan erottuvan vuonna 1909 otetussa valokuvassa, jossa en itse sitä nähnyt. Kommenttini jälkeen kuvausta on muokattu ja nykyään siinä lukee  "... pilkottaa Perämiehenkatu 4. Sen oikealla puolen olevassa teollisuuskorttelissa sijaitsi aikanaan Fazerin suklaatehdas. Tehtaasta näkyy kuvassa savupiippu. Se on on kuvassa keskeltä vähän vasemmalle näkyvistä kahdesta piipusta vasemmanpuoleinen. Niitä ympäröivät kaksi yhtenäisen tiilirakennuksen päätyä, joissa kummassakin on Karl Fazerin suklaatehtaan mainos." (Edelleenkin olen sitä mieltä, että valokuvassa parhaiten erottuu Perämiehenkatu 2, jota katselin ikkunastani 13 vuotta.)

Museo ei auttanut, joten siirryin lehtiin, joista on huomattavasti helpompaa löytää Fazerin tehtaan sisäkuvia kuin ulkokuvia. Sanomalehden Suomalainen kansa reportaasissa 24.12.1910 käytetty otos on siis harvinaisuus. Näkyvä kattolinja ei mielestäni mallaa vuosikymmen aiemmin käytettyyn mainoskuvaan ollenkaan. Aidan perusteella kuva on otettu Telakkakadun (etualalla) ja Pursimiehenkadun (viistosti vasemmalle) kulmasta.

Reportaasissa kerrotaan, että Karl Fazer käynnisti suklaakonfektituotannon pienimuotoisesti konditoriansa yhteydessä Kluvikatu 3:ssa. Laajennuksen oltua tarpeen "vuokrattiin huoneusto talossa 24[?] Pursimiehenkadun varrella". Markkinatilanne muuttui entistä suotuisammaksi, kun Venäjältä tuoduille makeisille määrättiin tulli. Tuolloin Fazer vuokrasi tilaa Tehtaankatu 38:sta, josta myöhemmin tuli Carl Kniefin makkaratehdas. Tilan käytyä Fazerille liian pieneksi "ostettiin vastapäätä olevat tontit ja se suuremmoinen kaksoisrakennus, johon tehdas edelleenkin on sijoitettun, rakennettiin, aluksi se osa rakennusta, joka sijaitsee Tehtaan- ja Tokankatujen kulmassa, ja sitten, kun tämäkin huoneusto osoittautui liian pieneksi, Tehtaankadun ja Pursimiehen kadun kulmassa oleva talo." Näiden vaiheiden välinen korkeusero siis erottuu sanomalehden valokuvassa, mutta ei alkuunkaan mainoskuvassa.

Tontin oston ajoitus selviää Suomen teollisuuslehdestä 15.11.1897: "Sokurileipuri K. Fazer on ostanut Tehtaan-, Pursimiehen- ja Tokankatujen rajoittaman, lähes 2,000 neliöm. laajuisen tontin".

Tehtaan vaiheet esitetään lähes samoin sanoin Helsingin kuvalehdessä 18-19/1913, mutta siinä on käytetty toista valokuvaa. Siitä näkyy vihdoin todellisuus: uudisrakennus ei ulottunut vielä Perämiehenkadulle. Takaa pilkottaa puinen rakennus ja Tehtaankadun puolella ei ole yhtä paljon ikkunoita kuin nykyisessä julkisivussa. Tai vuoden 1900 mainoskuvassa, joka on siis osoittautunut lähes silkaksi fiktioksi.

Helsingin kaupunginmuseo on ladannut Finnaan kaksi kuvaa Olki-karamellien makeislaatikoista (1 & 2), joiden kannessa on myöhempi mainoskuva, museon mukaan "1898 valmistuneesta Fazerin tehtaasta vuoden 1914 laajennusten jälkeisessä asussa". Tässä on totuudenmukaista ainakin Pursimiehenkadun osan korkeus. Sama kuva oli käytössä esimerkiksi vuoden 1921 hinnastossa.

Punavuoresta vuonna 1924 otettuun ilmavalokuvaan on tallentunut käynnissä olleet muutostyöt, joilla nykyinen ulkonäkö vihdoin syntyi. 

HKM