 |
| Albert Engström |
Esityksessäni käsittelin pallopeleistä kertovia ja digitoituja tekstejä loppujen lopuksi "puhtaalta pöydältä", viittaamatta vanhoihin löytöihini
- Porilaisten koulupoikien pallipeli 1830-luvulla (24.11.2014)
- Linnapalloa (1/2) (17.6.2023)
- Linnapalloa (2/2) (18.6.2023)
Muistelmat ja kirjallisuus eivät muuten olleet seminaarissa esillä leikkitiedon lähteenä. Omiin löytöihini kuuluu Lasten leikkiä (ehkä) 1840-luvun Oulussa (7.3.2022). Shampoong vedestä lapsuuden leikkeihin (28.11.2013) sisältää nimimerkin Saima (Grönstrand s. 1863?) muistoja leikeistä. Rööperin lapsen maailma 1880-luvulla (17.3.2021) lainaa muistelmaa, jossa leikitään.
Seminaarissa SKS:ää edustanut Marja-Leena Jalava kertoi leikkitietokeräyksistä, joita arkistossaan voidaan käyttää. Keräyksiä ovat tietenkin tehneet muutkin tahot. Blogitekstissäni Lautapeleistä (1.2.2012) olen maininnut Suomen muinaismuistoyhdistyksen leikkitietokeräyksen, jonka vastauksetkin ovat ehkä jossain arkistossa? Materiaalista syntyi ainakin lehtijuttusarja: Nuorison leikkejä ja kisoja. Koonnut Ari Valmari. Kanerva 6/1903, 7/1903, 8/1903, 9/1903, 10/1903.
Lautapeleistä kijoitin lisäksi myöhemmin tekstit Sigridin lautapelejä (9.6.2016) ja Peleistä näyttelynä ja muuten (2.3.2019).
Seminaarin keskustelussa vilahti kysymys aikuisten leikeistä, joihin kuuluvia joululeikkejä olen esitellyt tekstissä Sohitaan suutaria (26.12.2017). Joulukin tuli esille ja Vapriikin Katri Pyysalon esityksen joulukuvat todettiin käyttökelpoiseksi lelukulttuurin dokumentaatioksi. Leluja on mukana varhaisissa säätyläismuisteloissa kuten Jouluaatto 1840-luvulla (24.12.2020) ja Muistot joulunäyttelystä Aleksanterinkadulla (14.12.2021). Itseäni on kiinnostanut myös Lelukauppias Hanna Herlin (16.12.2021) Diabolon alkuvaiheita Suomessa (11.8.2014) ja kerran Selailin leluluetteloa vuodelta 1830 (23.12.2021).
 |
| Oskar Pletsch. Barndomsbilder |
Yhdestä Suomen varhaisesta lelutehtailijasta kirjoittamani artikkelin kohtalo on epäselvä, mutta jo kauan sitten olen tuottanut pätkät Nukkemestari Amanda Hertman (13.2.2018) ja Museoitua tyttöilyä (16.12.2011). Jälkimmäinen käsittelee lähinnä matkamuistoiksi tarkoitettuja naantalilaisnukkeja. Pyysalo sivusi esityksessään myös sitä, että kaikki nuket eivät ole tarkoitettuja leluiksi.
Leikillä voi olla päältäkatsojille erilaisia merkityksiä. Satakunnassa / Pirkanmaalla muistiinlaitettua 1864 (7.12.2012): "Lapsien leikki kävyillä on tulkittu nälkävuoden enteeksi. Kuullostaa surulliselta ja voi hyvin kuvitella pienet kasvot kun kävyt on väännetty käsistä ja toruttu." Lasten leikeistä 1600-luvulla (14.10.2020) voitiin joutua jopa oikeuteen, minkä takia niistä on säilynyt meille edes jotain tietoa.
Suurimmasta osasta leikkejä ei jää mitään, joten kerran kysyin Mitä meillä oli ennen graffiitteja? (17.10.2023). Olen myös yrittänyt ottaa selvää Lumettomien liukumäkien alkuvaiheista (4.11.2018). Ja päädyin valokuvan Lumisodasta surullisiin kohtaloihin (23.1.2021).
Menneisyyden lastenkirjoista olen kirjoittanut hämmentävän vähän, joten listaanpa kyseiset tekstit vielä loppukaneetiksi.
- Hyvät tavat vuonna 1758 (20.9.2017)
- Kun lapsia voitiin valmentaa tulevaisuuteen (12.11.2014)
- Hyvin kuvitettu lastenkirja (14.6.2017)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti