Setviessäni Vartiaisia (Aapeli & Antti) hyödynsin Heikki Kokon ideoimaaa ja hänen johdollaan tutkimusavustajien kokoamaa Translocalis-tietokantaa, joka perustuu Kansalliskirjaston leiketoiminnallisuudelle. Leikkeisiin lisätyissä kuvailutiedoissakin Aapeli ja Antti olivat toisinaan iloisesti sekaisin, mutta mieleen palasi myös se, etten alkuvuodesta 2023 löytänyt määritelmää, jota paikalliskirjeiden poimintaan oli käytetty. Vaikka oletettavasti tutkimusapulaiset ovat saaneet jonkun speksin? (Poiminnan rajauksien näkymättömyys vilahti tekstissäni Translocalis-testausta ja kirjoittaessani tekstiä Tietokannan tekijyys ja siihen viittaus ilmeisesti luulin avautuneeni teemasta laajemmin. En, mutta valitin myöhemmin käytettävyydestä.. En siis ole toistamassa itseäni. Kai.)
Translocalis-kokoelman esittelytekstissä on paljon hienoja sanoja, mutta ei paikalliskirjeen määritelmää. Etten menisi aivan perstuntumalla, avasin Jyrki Pietilän väitöskirjan Kirjoitus, juttu, tekstielementti. Suomalainen sanomalehtijournalismi juttutyyppien kehityksen valossa printtimedian vuosina 1771-2000 (2008, 125-133), mutta sekään ei anna osviittaa rajanvetoon. Suvi Pajusen gradusta Tanssiva Tampere. Työväen tanssiminen 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa (2016) sen sijaan löytyy napakka, Pirkko Leino-Kaukiaiseen (1988, 599) nojautuva määritelmä: "Maaseutukirjeet miellettiin tiedonvälityksen ja mielipidekirjoituksen välimaastoon. Tyypillisimpiä maaseutukirjeiden aiheita olivat säätila, maatalouden hoito, paikallishallinto, kansanopetus- ja valistus sekä yhdistystoiminta kokouksista juhlatilaisuuksiin."
Näillä eväillä esimerkeihin, joita olin kerännyt jo ennen Vartiaisia.
Translocaliksessa ei ole Suomettaressa 14.12.1855 julkaistua tekstiä, joka alkaa: "Uudelta kirkolta Turun läänissä. Meillä on vanha kivikirkko ja sen sisässä semmoinen alttaritaulu, ettei sen vertaista mahda löytyä muualla Suomessa." Ajankohtaisuus puuttuu, mutta paikallisuus on selvästi esillä.
Sanan-lennätin julkaisi 26.9.1857 yllä näkyvän sivullisen päällipuolisesti paikallisuutisilta näyttäviä pätkiä. Näistä ainoastaan Uudelta-kirkolta allekirjoituksella varustettu ja Eurassa nimettä päivätty ovat Translocaliksen paikalliskirjeitä. Euran pätkää seuraa toinen Suomettaresta kaapattu eli ainakaan tämä ei ole rajauksen syy.
Nimimerkin Keskisuomalainen teksti on saanut Sanan-Lennättimessä 18.6.1858 otsikoinnin Kuulumisia Keskisuomesta (Lähdetetty), mutta se ei ole Translocaliksen paikalliskirje.
Oulun läänin kyntöopettajan A. Wartiaisen matkakertomus on laadittu viralliseen tarkoitukseen, mutta sen palanen Pohjan-Tähdessä 19.12.1866 on laskettu paikalliskirjeeksi. Muita kirjoituksen osia ei kuitenkaan ole poimittu mukaan. Vartiaisen Oulun Wiikko-Sanomissa kolmessa osassa julkaistu tarina lähimenneisyydestä tuotti kolme paikalliskirjettä (1, 2, 3), jollaiseksi en sisältöä olisi itse ymmärtänyt. En myöskään näe paikalliskirjeeksi Vartiaisen artikkelia Maanviljelyskouluista Oulun läänissä, josta on otettu talteen viisi leikettä.
Ilmarisessa julkaistiin 14.7.1875 "Lähetetty" vainajan muistokirjoitus, joka on laskettu paikalliskirjeeksi
Paikalliskirjeeksi on laskettu Vaasan Sanomissa 21.10.1878 julkaistu 25.9. Hernösandista lähetetty uutinen vangitusta suomalaisesta. Viiveestä päätellen kyseessä voi olla viranomaisille lähetetty tieto, joka on lopulta päätynyt sanomalehden konttoriin. Korkeintaan kyse on kirjeenvaihtajan viestistä, eikä paikalliskirjeestä.
Otokseni ei ole mitenkään asiallinen, mutta sen puitteissa rima näyttää laskeneen, kun on edetty 1850-luvulta 1870-luvulle. Sana lähetetty ei ole paikalliskirjeen merkki, eikä se pitäisikään olla. Epäselvät rajat eivät tee Translocaliksesta käyttökelvotonta, mutta pari tarkistushakua kannattaa aina tehdä sekä katsoa sivuja tai numeroita kokonaisina. Eli hypätä pois leikenäkymästä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti