Kendra Gaylordin videossa People lived in Gingerbread houses... and hated them? käsitellään puukoristeisia taloja eli suomeksi sanottuna nikkarityyliä. Gaylord pysytteli Yhdysvalloissa, joten koin tarvetta kurkistaa suomalaisiin teksteihin.
 |
| Loviisan ravintola Kappeli Loviisan kaupunginmuseo |
Suomen 1800-luvun rakennustaiteen katsauksessa todetaan, että 1890-luvulla "»nikkarityyli» ja lehtisahaus painavat äitelän leimansa puurakennustaiteeseen" (Rakennustaito 15/1926) Lehtisahat ilmaantuvat suomenkielisiin sanomalehtiin 1870-luvulla. Tuolloin ei harrastettu arkkitehtuurikritiikkiä, jonka hampaisiin koristeellisuus totisesti joutui vasta funktionalismin hengessä 1920-luvulla.
Viipurin teknisen klubin kokouksessa marraskuussa 1921 "Arkkitehti Wikstedt esitelmöi pirteästi niistä havainnoista, joita hän oli tullut tehneeksi Viipurin kaupunginarkkitehdeista ja rakennuspiirustuksista 1800-luvulla joutuessaan äskettäin penkomaan maistraatin rakeunusarkistoa ohjatessaan Viipurin vanhojen rakennustaiteellisten ja taideteollisten nähtävyyksien valokuvaamista." Arkkitehti rimpsussa "Johanssonia seurasi Odenvall, jonka ajalla pääsee valtaan koristeellinen n.s. nikkarityyli." (Karjala 13.11.1921). Arkkitehti Juhani Wikstedt (myöh. Viiste) oli omassa kirjoituksessaan antanut nikkarityylille rinnakkaisnimeksi rappiorenesanssin (Karjala 28.3.1920). Fredrik August Odenwall oli kaupunginarkkitehtina 1868-1884.
Eniten näytti harmittavan kirkot.
Viime vuosisadalla, etenkin sen jälkipuoliskolla, rehotti rakennustaiteessamme yksityiskohtaiseen koristeluun sovitettu nikkarityyli eli muotokonstikkuus ilman vastaavaa rakenteellista tarkotusperäisyyttä. Vaikka se juontaa alkunsa varhaisemmista kivityylimuodoista, esiintyy se kuitenkin itsetietoisesti puutyylinä. Siksi se vaikuttaa valheelliselta ja on pilannut monen pääpiirteissään hyvän puukirkon ulkonäön. Puukirkkojen alhaisempi maine johtuukin pääasiassa tästä nikkarityylistä. Tuota nikkarin puumerkkiä kantavista mainittakoon esimerkkeinä Akaan (Toijalan), Lahden, Kurkijoen ja lisalmen kirkot. (Maailma 5/1922)
Suonenjoen vuonna 1865 valmistunutta kirkkoa "ei tähän kuvata, mutta lukija saanee selvän käsityksen tästä nikkarityylin loistotuotteesta, jos sanon, että se kertoo surullisen tarinan miten rangaistaan seu rakunlaa, joka ei osaa vanhalle kauniille kirkolleen antaa sitä arvoa, jonka se ansaitsisi." (Arkkitehti 4/1925)
"Vapaussodan aikana oli Lammin vanha harmaakivikirkko taktillisista syistä poltettava. Palo aiheutti kuitenkin vaan rahallista tappiota, koskapa kirkon sisustus oli tuota tuttua kahdeksan-yhdeksänkymmen-luvuilta peräisin olevan »nikkarityyliä»." (Arkkitehti 1/1921)
Yläneen kirkko "uusittiin sisäpuolelta v. 1884 arkkitehti O. v. Heidekenin johdolla täydellisesti ja silloin sai se uhrata uudistuksille kaiken alkuperäisyytensä. "Nikkarityyli” tuli vallitsevaksi, kaikkialla listoja, leikkauksia ja sorvattuja nappuloita. Entinen, tuo kirkoissa niin vaikuttava lautainen holvikatto muuttui ruudutetuksi taitekatoksi; kunnianarvoisat sidehirret "kruusattiin", vanha, puuleikkauksilla varustettu saarnatuoli sai väistyä uudenaikaisen tieltä j.n.e." (Uusi Aura 19.10.1929)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti