Saagoryynit

Twiittini

Tietäjä 3/1910: "Perunat, saagugryynit ja vehnäpreparaatit, kuten makarooni, j.n.e. tarvitsevat kiehua 20-30 min." Pasta toista kuin nyt?

— Kaisa Kyläkoski (@K_KM_K) March 2, 2016

herätti kysymyksen

@K_KM_K Mutta mitä ihmettä ovat saagugryynit?

— RitvaRajander-Juusti (@RitvaRJ) March 2, 2016

johon tuoreeltaan vastasin nopeasti, mutta luettuani nyt sekä ruotsinkielisen että suomenkielisen Wikipedia-artikkelin, katsoin tarpeelliseksi tarkastella asiaa uudestaan. Ruotsiksi raaka-aineina mainitaan saagopalmun ohella maniokki (eli kassava) ja peruna. Suomeksi vain saagopalmu, mutta todetaan, että "Saago muistuttaa maniokki-kasvista saatavaa tapiokaa. Saagoa muistuttavia perunasta tehtyjä helmiryynejä on kutsuttu myös perunasaagoksi"

Helmisaagoa. Kguirnela @ en.wikipedia, CC BY 2.5, 

Elis Lagerbladin Kauppamaantieto kauppaopistoja ja ominpäin opiskelua varten (1899) kutsuu tapioka-ryynejä "eräänlaisiksi vale-saagoryyneiksi"- Kun taas

Saago, oikea, on tärkkelysjauhoa, joka saadaan saagopalmun ytimestä. — Itä-Intia. Saagoryynit ovat puoleksi sitkustettua ja kuivattua jauhoa. Keinotekoista saagoa tehdään Saksassa perunajähmikkeestä.

Peltomiehen kotikoulu 2/1891 selventää vielä, että

Kaupassa "saagoryynien" nimellä käypiä ja tavallisesti muutamiin keitoksiin käytettyjä pieniä, vaalakoita ja ruskeita jyviä saadaan kun kostea jauho puristetaan rei'illä varustettujen metallilevyjen läpi.

Kalevatar 1/1895 esitteli kauppojen ryynejä ja kertoo, että

Saagoryynit ovat joko valmisetut itä Aasian saarilla löytyvän Saagopuun, Cycas circinalis, Saagopalmun, Sagus Rumphii, ja Viuhkapalmun, Corypha umbraculifera, ytimestä eli myös jäljitellyt peruna- ja bataatti tärkkelyksestä. Edellisiä myydään itä indialaisten saagoryynien nimellä ja muutamata erittäin kaunista lajia sanotaan helmisaagoksi. Jälkimäisiä, bataateista valmistettuja, kutsutaan ameriikkalaisiksi sekä saksalaisiksi valkeiksi ja ruskeiksi saagoryyneiksi, jotka todenteolla ovat usein melkein yhtä hyviä kuin itä indialaiset ryynit.

Tämä ryyni, oli sitten palmusta, perunasta tai bataatista, oli jo 1830 niin oleellinen, että se mainitaan ruotsalaisessa maantiedon oppikirjassa. Samana vuonna Åbo Tidningarissa mainostetaan Amsterdamista juuri tulleita valkoisia ja ruskeita saagoryynejä eli tuote oli tunnettu Suomessakin viimeistään tällöin. Jossain vaiheessa 1900-lukua kadonnut kaupoista niin. Siltä varalta, että jostain saa moisia ostettua, lopuksi vielä muutama resepti. Testaamattomia, siis.

Riisi- eli saagoryyniä marjanesteessä: 106 gr. ryyniä keitetään pehmeäksi rikki hämmentämättä, kaadetaan liemiastiaan jäähtymään. Sekaan sekotetaan sokeria, 10 dlitraa vettä sekä 16 1/2 slitraa viinamarja-, kirsikka- eli vattumehua. (Kalevatar 14-15/1895)

Tanskalaista punapuuroa. Punaiseen viinimarjamehuun sekoitetaan puoleksi vettä ja sokeria mieltä myöten. Joukkoon pannaan saagoryynejä (12 kg 4 1/2:ta l. lientä kohti), jotka sitä ennen ovat kiehautetut vedessä, ja puuro pannaan kiehumaan. Se viedään tarjolle kermansekaisen maidon ja jauhennetun hapanlimpun kanssa. (Kaswitarha no 12/1901)

Saagokeitto. Kahvikupillinen saagoryynejä keitetään 2 1/2 litrassa vettä. Kun ryynit näyttävät läpikuultavilta, pannaan keitokseen 1 desilitra puhdistettuja ja huuhdottuja rusinoita, ja kun keitto on valmis, lisätään siihen kupillinen hapanta viinimarja- tai karpalomehua ja sokeria maun mukaan. (Pellervo 2/1902)

Kuivatuita mustikoita [...] Nämä marjat ovat erittäin hyviä marjaliemeksi. Ne pannaan silloin kylmän veteen paisumaan sekä keitetään. Kuoret siivilöidään pois tahi jätetään sinne. Liemi kiehautetaan vielä'. sokeroidaan ja siihen apnnaan hiukan perunajauhoja tai saagoryynejä. Kuivatuista mustikoista voipi myös keiuttää puuroa panemalla enemmän perunajauhoja tai saagoryynejä kuin liemeen. (Emäntälehti 7-8/1904)

Valkoista saagokeittoa. Kupillinen saagoryyniä pannaan kiehumaan 3 litraan kiehuvaa vettä, sekaan pannaan palanen kanelia, 200 gr. luumuja, 100 gr. rusinoita ja keitoa keitetään kunnes hedelmät kypsyvät. Elleivät ryynit ole silloin kirkkaita, kaadetaan joukkoon tilkkanen kylmää vettä ja seikoitetaan kauhalla, silloin muuttuvat ryynit heti läpikuultaviksi. 3 munanruskuaista ja 150 gr. sokeria vatkataan keittomaljassa; siihen lisätään kupillinen karviaismarjamehua ja keitto kaadetaan vähitellen sekaan koko ajan vispilöimällä. (Jokamiehen viikkolehti 25/1910)