Sopimatonta joulupäivänä

Tampereen Sanomat 28.12.1869:

Sattumasta kuulimme eilen seuraavan ruotsinkielellä käyvän keskustelun.

Ä. Sinä tulit joulupäivänä kirkkoon aivan myöhään, papin jo ollessa saarnastuolissa — etkö älyä, että se on sopimatointa?

Ö. On kyllä niinkin, sen myönnän mielelläni. Tahdon ainoasti muistuttaa, että vaikuttava syy aina on otettava lukuun, ja siis tässäkin asiassa. Minä en tietänyt, milloin jumalanpalvelus aljettaisiin. Kuinkahan sinä tiesit hyvään aikaan mennä kirkkoon?

Ä. Helposti sen voi arvata. Suomalainen jumalanpalvelus alkaa joulupäivänä kello 6, ja ruotsalainen kohta suomalaisen loputtua. Jos siis lähtee kirkkoon kello 9 tahi vähä ennen, niin tulee aina hyvään aikaan, kumminkin ennen saarnan alkamista.

Ö. Minä puolestani, joka vasta äskettäin olen seurakuntaan muuttanut, en tietänyt sitäkään, milloin suomalainen jumalanpalvelus alkaisi, sitä vähemmin ruotsalaisen alkua. Sopisihan papiston sanomissa ilmoittaa edes aikaa, jolloin suomalainen kirkonmeno aljetaan, koska toki sen aika on määrätty.

Ä. Kyllähän sanomissa ennen on sitä moitittu, ett'ei ruotsalaista kirkonmenoa aina aljeta määrättynä kellonlyömänä, mutta huolii siitä, mitä sanomat morkkaavat. Olkoon vanhoillaan, koska ennenkin on toimeen tultu.

Ö. Onko, sinun mielestäs', pappi seurakuntaa varten, vai päinvastoinko? Jos papit ovat asetetut seurakuntaa palvelemaan, jota ei kukaan kieltäne, niin tulee heidän noudattaa seurakunnan mielihaluja, eikä mitä heille itse saattaa olla mukavaa. — Minäkin puolestani tahtoisin muistuttaa, että on sopimatonta joulupäivänä kirkkoon riepottaa 2—3 vuotisia mukuloita, jotka puhuvat ääneen ja joita ehtimiseen täytyy viedä ulos, josta täysiikäisten hartaus häiritään.

Ä. Minun mielestäni on aivan sopivaa totuutta lapsia olemaan osallisena yhteisessä jumalanpalveluksessa, varsinkin näin kalliina juhlapäivänä, sillä ... 

Ö. Älä lörpöttele! Mukulia laahataan sinne vaan katselemaan joulukynttilöitä, ikäänkuin jotakin muuta "karamatti"-näyttelöä, ja kun lapset näkevät, paitsi satoja kynttilöttä, koreisin kullattuihin ja hopeoittuihin pukuihin vaatetetut papit alttarilla, niin tämä käykin täydestä "karamatti"-näyttelöstä.

Ä. Koska tässä olemme ruvenneet muistutuksia tekemään, en saata olla mainitsematta, kuinka sopimattomalta näyttää, että aikaihmiset rukouksia luettaissa malttamatta syöksevät ulos kirkosta. Niinpä nytkin joulupäivänä huomasin, kuinka kaksi nuorta vallasnaista rukousten aikana lähti kirkosta. Samaten pidän sopimattomana, että viimeistä värsyä veisattaissa suuri osa väkeä lähtee kirkosta, ikäänkuin tämä värsy olisi joku lähtömarssi.

Ö. Mitä ensimäiseen muistutuksees' tulee, tahdon huomioosi saattaa, että moni on jouluaattona valvonut myöhäseen illalla, jotta ei aina tiedä, luetaanko rukouksia vai kuulutuksia. Niinpä, arvatakseni, oli näidenkin hätäisten kirkosta lähtevien tyttöjen laita.