1) Vuosia sitten pohdin Kauanko turkiseläimet ovat olleet tarhoissa? Hakusanojen keksintä tuotti haasteita ja ilmeisesti en kokeillut kettutarhaa, jolla olisi voinut löytyä ylle liimattu kuvapari Helsingin Kaiusta 30-31/1916. Sittemmin julkaistiin Otto Latvan artikkeli Tuote vai elävä olento? Näkökulmia turkiseläinten historialliseen rooliin Suomessa 1900-luvulla, jonka johdannossa todetaan, että "Häkkikasvatusta on Suomessa harjoitettu aina 1910-luvulta lähtien ja erilaisten eläinten nahoittamista paljon kauemmin."
Syksyllä ilmestyneessä kirjassa Naturen och platserna. Vardagens föränderliga rum under 1900-talet 1 (SLS, 2024) Niklas Huldénin ei artikkelissaan Pälsdjursfarmningen – en föränderlig näring pyri tarhauksen alun ajoitukseen, mutta antaa väläyksen aiempaan turkiskaupan volyymiin:
På 1880-talet var en handelsfirma i S:t Petersburg den största uppköparen av pälsdjursskinn i landet. Under åren 1883–1884 uppges firman ha köpt 110000 harskinn, 200000 ekorrskinn, 3 500 rävskinn, 140 utterskinn, 100 mårdskinn,
2) Väitöskirjaa tehdessäni referoin toisen tutkimuksesta tänne tietoja sesonkityöstä 1700-luvulla. Kyseessä ei tietenkään ollut vuosisadan uutuus, mikä konkretisoitui E. Kailan artikkelissa Pohjanmaan "vinterliggarit" 1600-luvulla (Laivastolehti 1/1935).
3) Pohdintaan Milloin verkkopalvelut avattiin? on ilmestynyt lähdekirjallisuutta eli Juha Hakalan tutkimus Yksissä tuumin - Suomen tieteellisten kirjastojen kansalliset IT-hankkeet 1971-2003.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti