Täydennysosia

 

1) Taannoisessa esiintyvien karhujen katsauksessani ei tullut vastaan sanomalehden Savo 13.1.1882 iso mainos isosta eläinesittelystä, jossa oli mukana karhujen perhe. Eläimet oli kuljetettu keskellä talvea Kuopioon, sillä markkinat. Samat eläimet olivat edellisenä syksynä Tampereella (Tampereen Sanomat 3.9.1881). Liikkuvia eläintarhoja oli enemmänkin.  Päivän uutiset raportoi 22.5.1889 ensimmäisistä Suomessa syntyneistä leijonista, kun Turussa ollut eläinten näyttelijä sai lisää esitettävää. Hänenkin kokoelmassaan oli karhuja.

2) Viimekesäinen pohdiskeluni Ensimmäinen patsas / henkilömuistomerkki / julkinen taideteos palasi mieleen, kun luin Aurasta 1.10.1889 Kaarlo Fredrik Lönnistä, jonka hautapaikka Raision hautausmaalla oli "aivan prof. Bilmarkin hautapatsaan vieressä, (joka on ensimmäinen yleisillä varoilla pystytetty muistopatsas maassamme)". Wikipedia tietää kertoa, että "paljastamisjuhliin 1803 osallistui suuri joukko kunnianarvoisia kansalaisia".

3) Auringonpimennystekstini innoituksena oli Petrus Magni Gylleniuksen päiväkirjan läpikäynti. Sitä ovat lukeneet monet muutkin, mutta usein maantieteellisesti rajoittuneella kiinnostuksella. Niinpä ruotsalainen Sven Olsson ei tarttunut vuoden 1649 merkintään Turussa vaan kirjaukseen vuonna 1639, jonka analyysin hän otsikoi: Himlafenomen över Ölmetrakten. Blogissaan on useita perusteellisia tekstejä astronomian historiasta, ruotsalaisesta näkökulmasta.

4) 1800-luvun alun sanomalehdistä olen laittanut talteen useita ilmoituksia, joilla pyydettiin taloudellista apua Eva Linderille. Tutustuin elämäänsä hätäisesti kirjoittaessani blogipätkän Viuhkojen alkuperästä, mutta siihen pitäisi palata. Esimerkiksi lukemalla Anni Swanin kirjoittama kaunokirjallinen artikkeli Eva Jaquette Hastfehr (Naisten ääni 6-7/1906).

5) Katsaukseeni Maidonmyynnistä 1890-luvun Helsingissä tuli täydennystä ja jatkoa Tiedemuseo Liekin blogitekstissä Tie turvalliseen maitoon. Teemaan liittyy myös Taija Kaarlenkasken artikkeli Exploring the roots of high milk consumption in Finland vapaasti verkossa luettavissa olevassa kirjassa Animal Industries. Nordic Perspectives on the Exploitation of Animals since 1860 (2024).

Maitoa myytiin toki muissakin Suomen kaupungeissa, mistä tulee mieleen linkittää Kukolan rusthollarin maitokauppa Turussa ja Kaupunkien ruokakauppa 1800-luvun puolivälissä.

6) Kiinnostukseni maidonmyyntiin liittyi Taipale-projektiini ja erityisesti Aleksandra Karhuun, jonka kautta löytyi myös Albertina Jaakontytär. Maidonkuljettajista kirjoittaessa kuvituksena olisi ollut kiva käyttää alla näkyvää Kuurojen museon kokoelmiin kuuluvaa valokuvaa. Mutta se on Työväenmuseo Werstaan hoivissa ja näin ollen käyttöluvaton. Ehkä tähänkin tulee joku päivä muutos, sillä syksyn ilouutinen oli Vapriikin kuva-avaus.