perjantai 13. helmikuuta 2015

Synkkä kulttuuriperintö? Turismi?

Wikipedia kertoo, että käsite 'dark tourism' on otettu käyttöön vuonna 1996 kuvaamaan matkailua paikkoihin, joihin liittyy kuolema ja/tai tragedia. Itse ilmiöhän on vanha ja kun alkaa miettimään, niin melko moneen matkailukohteeseen liittyy kuolema.

Velikulta 1/1911
Rinnakaiskäsite 'dark heritage' ei ole Wikipediassa (tosin siellä on saman niminen elokuva). Sen sijaan se näkyi tiistaina suomalaisten sosiaalisessa mediassa kun Twitteriin ja blogistaniaan liittyi  tutkimushanke Lapland's Dark Heritage Project / Lapin synkkä perintö, jossa
tutkitaan Lapissa toisen maailmansodan aikana toimineiden saksalaisjoukkojen aineellisen kulttuuriperinnön arvoja ja merkityksiä.
Poikkitieteellisyydessä on mukana arkeologia, joten mieleen tuli Jan Fastin projekti Deutsches Lager Hanko 1942-1944. Lisäksi relevantilta tuntuu pari vuotta sitten Viron historiallisessa museossa ollut näyttely Saarenmaan neuvostoajan jäänteistä, joita paikallinen väestö ei (välttämättä) alunnut säilyttää, vaikka ne ovat heidän historiaansa ja kulttuuriperintöänsä.

Liekö niin, että saksalaisissa on synkempi vire kuin viime sotiemme taistelupaikoilla? Sotiin liittyvää turismia kehitetään Suomessa ahkerasti. Verkkoon ilmestyi runsas viikko sitten esiselvitysraportti Sotahistoriakeskus Mikkeli. Erityisesti Salpalinjan tuotteistamista mietitään kovasti.
AMK-opinnäytteissä synkkää turismia on jo ehditty käsitellä

1 kommentti:

Mikko kirjoitti...

Seili-hankkeen puitteissa on tullut pohdittua runsaasti samoja teemoja. Tässä kenties vähän pitkäpiimäisen pinnallisesti: https://www.academia.edu/9736017/Kesädekkari_eristyslaitoksen_kivijaloilla_Seilin_historian_palapelin_äärellä