Riti rati ralla, tuli talvi halla...

Vieläkin päiväkodeissa laulatettavan Riti rati rallan sanoittajalla Maija Konttisella on (tätä kirjoittaessani) niukka Wikipedia-sivu. Sen täydentäminen verkosta löytyvin tiedoin osoittautui yllättävän haastavaksi. Alkaen siiitä, etten löytänyt syntymäaikaan sopivaa kastetta Kangasniemeltä. Innostuin vaivautumaan kirjastoon asti lukemaan matrikkeleja (*), joista löytyi vaihtoehtoinen päivämäärä 3.9.1873, jolle puolestaan löytyi kastemerkintäkin.

Maijan eli virallisesti Ida Marian vanhemmat olivat nahkuri Petter Johan Konttinen ja Ida Heikkinen, jotka olivat muuttaneet Kangasniemelle vuonna 1872 Juvalta (RK 1869-77 s. 232, LK 1870-77 s. 232). Ida Maria ja kaksi pikkusiskoaan Lydia (s. 24.5.1878) & Hilja (s. 24.12.1879) menettivät isänsä 18.3.1883 keuhkokuumeeseen (RK 1881-1890 s. 204).

Petter Konttisen perukirjaa en etsinyt, joten jään epätietoiseksi siitä, millä resursseilla Maija Konttisen äiti on leskeksi jäätyään lähettänyt esikoistyttärensä Mikkeliin tyttökouluun, jonka tämä aloitti ensimmäiseltä luokalta vuonna 1883. Viimeistä kouluvuottaan 1890 Maija Konttinen muisteli myöhemmin näin

Vaikka heillä oli pitkät, melkein maataviistävät hameet, olivat he kuitenkin suuria, vallattomia lapsia nuo senaikaiset seitsemäsluokkalaiset. He riemuitsivat elämästä. Hyppäsivät lautaa ja heittivät volangia koulun pihalla, tanssivat ryssää (karamankkaa) koulun rappusilla ja näyttelivät "Kilikalikassista" luokkahuoneissa. Talvisin laskivat he Naisvuorella suurella reellään kilpaa lyseolaisten kanssa. Ja hurahuttivat joskus rohkeuden näytteeksi läpi lankkuaitojen rauhallisten talonomistajien pihamaille. Taisipa joku heistä syksyisin ja keväisin koulumatkallaan vielä ajaa Kirkkopuiston vihreiksi maalatuissa ristikkoporteissa "karuselliakin".

Eikä koulunkäynti päättynyt tyttökoulun päästötodistukseen vaan Maija Konttinen jatkoi Helsingin suomalaisessa jatko-opistossa 1891-1894. Yhden matrikkelin mukaan hän on tämän jälkeen ollut kotiopettajana. Vuonna 1899 Maija Konttinen sai hospitanttina eli vuoden kurssituksella Jyväskylän seminaarista kansakoulunopettajan pätevyyden. Tällä hän pääsi samana vuonna Tampereen alemman kansakoulun opettajaksi (Tampereen uutiset 30.6.1899). Tampereelle muuttokirjaa ottaessaan pikkusiskonsa jäivät Kangasniemelle äidin ja isäpuolen talouteen (RK 1891-1900 s. 202, 665)

Tampereen osoitekalenterissa 1905 opettaja Ida Konttinen asuu Aleksanterinkatu 25:ssä ja 1908 Hämeenkatu 8:ssa. Seuraavana vuonna on Helsingin osoitekalenterissa kansakoulunopettaja I. Maria Konttinen asumassa Lapinlahdenkatu 7:ssa (samoin kuin konttoristi Hilja Konttinen, sisar?). Ida Maria Konttinen oli nimetty Helsingin alemman suomenkielisen kansakoulun opettajaksi missä toimessa hän oli eläkkeelle jääntiinsä asti.

Vielä Tampereella ollessaan Ida Maria Konttinen vilahtaa kerran sanomalehdessä Mustalaislähetyksen järjestämän kesäkurssin opettajana (Kotimaa 26.6.1907). Helsingissä hän oli vaalilautakunnan ja Savon seuran jäsen (Uusi Suomi 26.2.1919, Savotar 22.12.1919). Savon seuran iltamassa lausuttiin vuonna 1920 Maija Konttisen runo Rukkaset eli kuinka kaks' Savon Seuran naista kos' Savon Seuran suurinta (Savotar 31.12.1921). Uuden Suomen (27.4.1921) mukaan Konttisen myöhemmin toistettu esitys oli loistavan humoristinen.

Runojen lisäksi digitoiduissa aineistoissa on koulumaailman ulkopuolisia juttuja: "Portvornikan herrasväki" Muistoja ryssien ajoilta (Liikeapulainen 2/1920), Virkanainen Miina Möttönen sekä iinit ja riinit (Liikeapulainen 25-26/1921), Kaviaaria. Vanha laskiaisjuttu (Liikeapulainen 4/1928) ja Amalian putiikki (Liikeapulainen 5/1928).

(*) Mikkelin tyttökoulu 1879-1929. 1929, s. 34-39, 169
Mikkelin tyttölyseo 1879-1954. 75-vuotisjulkaisu. 1954, s. 217
Jyväskylän seminaari 1863-1937. Muistojulkaisu. 1937, s. 405
Helsingin suomalainen jatko-opisto 1881-1929. 1929, s. 396
Pentti Lempiäinen, T.I. Haapalainen: Virsiavain. Käsikirja virsikirjan käyttäjille. 1971, s. 151