Kajaanista

Jollain käynnillä Akateemisessa kirjakaupassa eksyin harhailemaan sarjakuvien pariin. Silmiin osui Ville Rannan Kajaani, joka vaikutti siltä, että se voisi esittää historiaa. Kirjaston kappaleen käsiin saatuani, totesin "vähän sinne päin". Loppusivujen Selityksissä ja kiitoksissa Ranta kirjoittaa

"Tämän tarinan taustalla on suurehko määrä elämäkerrallista aineistoa Elias Lönnrotista (1802-1884). Tarina itse on kuitenkin fiktiota, ja olisi vaikea antaa selitystä niistä perversseistä tavoista, joilla olen yhdistellyt historiankirjoitusta ja keksittyä."

Missään tapauksessa lopputulosta ei voi kutsua suurmieskuvan kiillotukseksi. Taannoisesta Eliaksen lapsuudenkuvauksen luvusta jäi hyvä mieli ja tästä kirjasta ei. Mukana ei ollut yhtään miellyttävää ihmistä eikä tapahtumatkaan olleet mieltäylentäviä. Mutta erilainen historian esittäminen on omalla tavallaan hyvää?

Näköjään olisin voinut löytää kirjan myös Reijo Vallan blogista. Kvaak.fi-sivustolta löytyi toinen arvostelu, josta poimin kansikuvan koristeeksi. Näytesivuja on linkitettynä kustantajan sivulle.

Kirja käsittelee Lönnrotin Kajaanin vuosia, mistä kirjan nimi. Ja aasinsilta pieneen linkitykseen...

Pelasta kirja -kokonaisuudesta löytyy Sebastian Gripenbergin Berättelse om Kejsar Alexanders färd från Nissilä gästgifveri till staden Kajana under Hans majestäts senaste resa uti Stor-Furstendömet Finland om sommarn år 1819. Kajaanin kirkon arkistosta löydetty pormestari C.G. Flanderin kertomus Keisari Aleksanteri I:n käynnistä Kajaanissa julkaistiin Kyläkirjaston kuvalehden numeroissa 15.1. ja 31.1.1889.

Nuori Suomi : kirjallistaiteellinen joulualbumi julkaisi vuonna 1893 katsauksen Kajaaniin, jota kuvittivat alla olevat Louis Sparren piirrokset. Saman miehen juttu alkaa hienolla kuvauksella kaupunkiin saapumisesta Iisalmesta päin. Kaupungin ulkoasun Sparre summeeraa

Kaupunki on mainittujen koskien välissä Kajaanin joen eteläisellä rannalla. Keskellä jokea aivan yläpuolella Ämmää on pienonen saari ja siinä entisen Kajaanin linnan rauniot. Pitkä puusilta vie saaren poikki joen pohjoiselle rannalle, jonne maantie tulee Hyrynsalmelta ja Suomussalmesta päin. Kajaani on säännöllisesti rakennettu, talot pieniä punasia, keltasia tai harmaita puurakennuksia. Seinävieriä pitkin kulkee puisia katukäytäviä. Melkein keskellä kaupunkia on pienonen sievä tori ja sen laidassa vanha raastupa torneineen ja itälaidassa vanha kirkko ja tapuli solakoille huippuineen.

Jutussa on myös eloisa kuvaus tervaveneiden kulusta. Isompi kuva alla esittänee tekstissä mainittua kaupungin kohdalla olevaa kanavalaitosta.