Burtzin pellosta Punanotkoksi (Pellosta kaupungiksi)

Vuonna 1776 Helsingistä piirretyssä kartassa Ullanlinnan kallioiden väliin jää kapea alue 54: "afledne Borgmästar Bourtz äng på Ulrikasborgs berg". Vuonna 1784 alueen selite oli "Hökaren Carbergs Åker förr Borgmästar Burtzes äng. Sand dels kjärr jord  3de Grad: nyttjes till Potatoes och Kryddgård Plantering".

Helsingistä ei tunneta Carbergia, joten lienee tarkoitettu ruokatavarakauppias Gustaf Gardbergiä. "Gardbergs plantage" on vuonna 1810 piirretyssä kartassa samalla paikalla, mutta epätodellisen suorakulmainen.

Vuonna 1820 Burtzin nimellä kulkeneen pellon vuokrasi 10 vuodeksi Erik Röö, joka samana vuonna perusti sen viereen/yhteyteen köydenpunontaradan (FAT 18.08.1820; Mpk 28.8.1820 §3). Röö onnistui voittamaan myös seuraavan vuokraoikeuden huutokaupan ja osallistui vuoden 1850 lopussa pidettyihin huutokauppoihin (Mpk 25.1.1841 §14; 21.8.1850 §4; 30.9.1850 §12; 13.11.1850 §8)

Myöhemmin muisteltiin, että viljelmän alueelle oli perustanut saksalainen Brauer (Lördagsqvällen 12.3.1892). Lienee tarkoitettu puutarhamestari Julius Braunsia, joka voitti marraskuun 1850 huutokaupan ja ilmoitti lokakuussa 1851 muuttaneensa omaan huvilaansa Röddäld ja myyvänsä vihanneksia (HT 4.10.1851). Hän kuoli ennen seuraavaa kevättä (HT 29.5.1852).

Vahvempi muistijälki jäi Mathias Westerbergistä, joka oli vuoden 1851 lopussa puutarhamestari J. E. Wennströmin liikekumppani (FAT 11.12.1851). Huvila Röddäld oli hallussaan syksyyn 1852 mennessä (HT 11.9.1852). 

Westerberg oli syntynyt 1.3.1817 ruotsalaisessa seurakunnassa Harg, josta hän muutti vuonna 1838 Solnaan, jossa hän oli yksi monista puutarharengeistä Ulriksdalin linnassa (Harg AI:14, 212; Solna AIa:13b, 351). Siellä Mathias ei viipynyt kauaa, sillä tuli vuonna 1840 Suomen puolelle, Piikkiöön ja Raadelman kartanoon. Hän meni naimisiin Anna Lena Carlströmin (s. 27.8.1804 Parainen), jolla oli ennestään tytär Amanda Sofia (s. 5.11.1834 Parainen). Avioliitossa syntyi 3.8.1843 poika Carl Fritioff. Perhe muutti Helsinkiin vuonna 1847 (RK Piikkiö 1837-1843, 181; 1846-52, 282a).

Elämä uudessa paikassa alkoi huonosti, sillä perheen poika kuoli joulukuussa 1847 (RK Hki 1849-1857, 204). Viimeistään vuonna 1852 Mathias viljeli aluetta, joka nyt tunnettiin nimellä Villa Röddäld (74). Tosin puutarhansa sijaintitieto ilmoituksissa annettiin useimmiten sen pohjoispuolella kulkevan köydenpunontaradan avulla. Palstalla kasvoi hedelmäpuita, kukkasipuleita sekä juureksia (HT 6.10.1852, 21.12.1853). Kymmenen vuotta myöhemmin mainitaan perunat ja kaalit (Folkwännen 4.11.1863)

Mathias Westerberg kuoli 1.9.1876 (HD 3.9.1876; HKA 6505). Tämä muodosti ongelman kaupungille, sillä kunnalliskertomuksessa todetaan "Kaupungin puistojen ja istutusten hoito. Sitten kun puutarhuri M . Westerberg, joka 1,200 markan vuosipalkkiosta oli huolehtinut kaupungin puistojen ja istutusten hoidosta, oli kuollut, yhteinen maistraatti alisti kaupun  ginvaltuuston ratkaistavaksi, voitaisiinko hänen leskensä yhdessä erään vainajan apulaisen kanssa, joka nyt hoiti hänen liikettään, määrätä samasta palkkiosta kuin aikaisemmin huolehtimaan puheena olevasta tehtävästä, kunnes valtuusto uuden rahatoimiohjesääntöehdotuksensa mukaisesti voisi valita kaupungille puutarhurin."

Kaupunginvaltuuston painetuista asiakirjoista vuodelle 1875 selviää, että Westerbergin 30-vuotinen vuokrasopimus raukeaisi vasta 1.1.1881 ja se sisälsi oikeuden 20 lisävuoteen. Leskensä ei ehtinyt tehdä viljelysalueen suhteen suuria uudelleenjärjestelyjä, sillä hän kuoli 28.10.1877 (HKA 6712). Rakennukset, jäljellä ollut vuokra-aika ja irtaimisto jäivät Amanda Sofialle, joka oli naimisissa Severin Cederqvistin kanssa. Tämänkin kuollessa kesäkuussa 1885 vuokraoikeus huvilaan 74 oli edelleen perheellä (HRA 8262).

Valokuva vuodelta 1889. HKM

Tämä ei estänyt kaupunginhallintoa tekemästä suunnitelmia. Vuonna 1879 alueesta piirrettiin tarkempi kartta, jossa näkyy kortteliin 60 vuonna 1878 valmistunut Helsingin suomalaisen alkeisopiston rakennus (yllä). Selvää on, että huvilatonttiin kuului nykyinen Helsingin normaalilyseon tontti ja Koulupuistikko. Oikean reunan Smedsgatan ei ole nykyinen Sepänkatu vaan Fredrikinkadun alkupää.

Osoitekalenterissa vuodelle 1885 korttelissa 60 ja katuosoitteessa Ratakatu 20 oli "Westerbergin puutarha", jonka rakennukset kuuluivat leskirouva Amanda Cederqvistille ja maita vuokrasi puutarhamestari Fridolf Sundstén, jolla oli viljelmiä myös Meilahdessa. Sundsten oli vastannut Punanotkon viljelyksestä vuodesta 1882 ja hallinnan saatuaan rakensi uuden kasvihuoneen sekä uuden asuinrakennuksen Ratakadulle. Vuonna 1892 valmistui puutarhamestari G. Nilssonin hoitama kukkakaupalle tarkoitettu kasvihuone, johon asiakkaat astuivat kadulta.(Lördagsqvällen 12.3.1892). Myöhempi historiikki antaa kunnian kehityksestä kukkakaupan kehityksestä vuonna 1889 Suomeen tulleelle Franz Grümmerille, joka oli Sundsténin palveluksessa vain kaksi vuotta (Trädgårdsodlaren 6/1935; Finska trädgårdsodlaren 2/1920)

HKA. Helsingin maistraatti.Iza:1Sekalaiset rakennuspiirustukset.
866/43 Ulkohuonerakennuksen piirustus, Villan Röddäld

Viljelmien viereiselle kalliolle nousi 1888-1891 Johanneksen kirkko, joten Sundstén lienee arvannut, ettei vuokraoikeutensa kauaa jatkuisi. Kaupunginvaltuuston asiakirjoissa 1898 puhutaan entisestä huvilasta Röddäld ja todetaan, että Sundsténilla oli huvilatontin jäänteinä vuoteen 1900 vuokralla tontit 6 ja 7 Ratakadulla. Kesällä 1904 uutisoitiin, että

Näinä päivinä revitään pois Punanotkon entisellä huvila-alueella olevat vanhat puurakennukset, ja notko tasoitetaan uuden asemakaavan mukaiseksi. Notkossa on monta vuosikymmentä ollut kukkais-, hedelmä- ja keittiökasvitarha. [...] Höysteistä puutarhamultaa viljeli hra S. viime vuoden kevääseen saakka, jolloin se tarvittiin kaupungin omiin istutuksiin. — Puretut rakennukset viedään Meilahteen, jossa ne jälleen pystytetään hra Sundstenin siellä vuokraamalle puutarha-alueelle. (US 30.7.1904) .

Edellisenä vuonna kirkolta päin otettuun kuvaan tallentui viljelyksiä 

HKM

ja ne pääsivät myös lähikuvaan, kun kohteena oli kirkko.

HKM