Esivaltaa vastaan puhuneet: Carl Bernt Uggla

Aatelillakaan ei ollut sananvapautta, vaan oikeusrevisio tuomitsi elokuussa 1731 Carl Bernt Ugglan sanoistaan.

Carl Bernt Uggla oli syntynyt 1699, joten hän oli vielä suhteellisen nuori. Mutta ehtinyt tehdä ja kokea paljon. Häme-Wikin Janakkalan historiaan nojaava teksti kertoo, että "Karl Berndt Ugglalla oli hillitön luonne kuten isoisälläänkin. Hän pahoinpiteli kotiopettajaansa Jonas Ödmania ja joutui siitä käräjille."

Carl Bernt Uggla liittyi 16-vuotiaana vapaaehtoisena armeijaan ja eteni vänrikiksi ennenkuin hänet kaksintaistelun vuoksi erotettiin marraskuussa 1718. Sodan aikana miehistä oli pulaa, joten hän onnistui/joutui liittymään Leskikuningattaren rykmenttiin ja erosi siitä vänrikkinä sodan jälkeen kesäkuussa 1722 (Elgenstierna) tai maaliskuussa 1723 (Lewenhaupt).

Tästä huolimatta häntä kutsutaan oikeuden pöytäkirjassa vuonna 1731 Kenraaliluutnantti Trautwetterin rykmentin vänrikiksi. Trautwetter oli edelleen rykmentin päällikkö ja hän oli ollut sitä jo Ugglan (tiettävästi) erotessa. Häme-Wikin mukaan Carl Bernt Uggla oli vuonna 1723 asettunut Hakoisten kartanoon.

Lyhyt pöytäkirjamerkintä ei kerro missä Carl Bernt Uggla lausui pahat sanansa, mutta niiden sanoma käy onneksi ilmi. Hän oli rohjennut todeta, että nykyään sekä räätäleistä että suutareista tehdään aatelismiehiä. Tätä oli käsitelty Turun hovioikeudessa heinäkuun alussa 1731, joten sanominen ajoittunee samaan vuoteen.

Tukholmassa päätettiin sopivaksi rangaistukseksi 14 päivää vankeutta vedellä ja leivällä.

Kaksikymmentä vuotta myöhemmin Carl Bernt Uggla asetettiin holhoukseen vuosiksi 1751-1759. Turun hovioikeus purki holhouksen ilmoittaen, että Ugglalla oli täysi ymmärrys.

Hän kuoli Janakkalassa kesällä 1771.

Lähteenä linkitysten lisäksi

Riksarkivet. Nedre justitierevisionen. Högsta domstolen Prot:1731:2 (1731) Bild 1970 / sid 385 (AID: v655220.b1970.s385, NAD: SE/RA/1311)