Toinen mainittava mies on tässä pitäjäässä, Henrik Laitinen, Erik Tihisenpoika, Engeslevän kylästä, joka oli viime vuosi-sadan lopulla ja jonka Luoja oli kaunistanut paksulla, tukevalla ja muutoinkin hirmuisen jalon näköisellä ruumiilla sekä suurella voimalla, jommoista ei satain vuosien kuluessa mainita kansakuntamme historiassa. Henrik Laitinen oli 3 kyyn. 7 tuum. pitkä ja lähes 3 kyyn. vahva, hartioista ympäri-mitaten: hänen kämmenensä leveys oli runsaasti 6 tuumaa ja hänen jalka-teräinsä suuruus kahden kertainen kuin tavallisella miehellä.
Tämä Henrik oli isäntänä Laitisen maalla mainitussa kylässä, josta hän matkusti kauppa-asioilla ympäri maatamme, ja millon tarvis vaati, niin nähtiin hänen ihmeteltävä voimansa, jota hän suurella hiljaisuudella, erinomaisella taitavaisuudella ja sopivalla leikillisellä luonnolla itsellensä sekä kumppaneillensa turvaksi ja kunniaksi hallitsi. Monta merkillistä ja huvittavaa kertomusta Laitisen voimakkaista töistä kuuluu koko pohjanmaalla kansan suusta, mutta vielä merkillisempiä puhelevat hänen töistänsä ne vanhukset tässä pitäjäässä, jotka omilla silmillänsä ovat nähneet hänen työnsä ja elämänsä.
Aikanansa oli hän uuttera työmies: rakensi Laitisen maalle uuden kivisen huonerivin ja toisen huonerivin rakennus jäi keskoiseksi; koko Henrik Laitisen elämän-aika on hänen suuresta voimastansa ja leikillisestä hyvän suuntaisesta luonnostansa merkillisiä muistoja kirjavoitu täyteen. Kuolin-vuodetta sairastaissa, koska hän tunsi kuoleman lähenevän itsiänsä, halusi ukko puhutella pappia, jota heti mentiin noutamaan. Pappia odottaissa katseli Laitinen akkunasta ulos pihalle ja älysi suuren kiven olevan haittana lähellä portaita kartanoon tuleville. Se kivi oli huoneita rakentaissa siihen jäänyt; "mutta nyt" sanoi ukko, "pitää minun tuo kivi siirtää pois, sillä muuton jääpi se siihen muille haitaksi:" meni ulos, tarttui kiveen kiini ja nosti sen pari kertaa toiseen siaan. Tämä kivi oli arviolta runsaasti noin 6:tta korttelia nelikulmaisesti läpi-mitaten ja painoi noin 75 leiviskää. Samassa tuli pappi, jolle heti kerrottiin tapaus; ukko otti Herran ehtoollisen suurella hiljaisuudella ja muutaman päivän perästä muutti majansa tuonelaan lähes 70 vuoden vanhana, jättäen jälkiinsä lapsia, ainoastansa yhden Maria nimisen tyttären, joka oli naitu Tihisen taloon.
Alaviitteessä Rännäri lupasi myöhemmin erillisessä kirjoituksessa kertoa lisää Henrik Laitisen "voimallisista töistä", mutta tällaista tekstiä en ole Kansalliskirjaston digitoinneista sanahauin löytänyt.
Rännärin antaman isännimen ansiosta löytyi Henrikin Geni-profiili, josta ei paljastu (tätä kirjoittaessani) miehen mainittavuus eikä kuolinaikansa. Henrik vaimoineen on elossa vielä vuonna 1792, mutta vuonna 1795 aloitetussa rippikirjassa Margareta-tyttärensä on yksinään Engeslevän kylän talossa "Suorsa Laitinen". (Tyrnävän rippikirja 1787-94, 3; 1795-1802, 2)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti