keskiviikko 28. kesäkuuta 2023

1828: keskiaikaisen kirkon viime hetket

H. J. Strömmerin
kuvitusta
Gottlundin
Otava I:een
Vuonna 1828 ei ilmestynyt suomeksi sanomalehteä, mutta yksi vuoden merkkihetki on mukana, kun Sanan saattaja Wiipurista kertoi numerossaan 24.12.1836 suomalaisen seurakunnan kirkosta Viipurissa. Kirjoittajan mielestä kirkko oli ollut olemassa ennen kuin se yhdistyi dominikaaniveljien luostariin. 

"Munkkilaiset ei asuneet kirkossa, vaan luostari tehtiin maakivistä kaupungin puolelle kirkon jatkoksi niin, että luostarin ja kirkon välillä oli kirkon muuri väliseinänä. Luostari oli kirkkoa matalambi, ja sen välikatto laudoista oli alembana kuin kirkon valvi tiilikivistä. Kirkolla oli kahden puolen suuret ikkunat, mutta luostarissa ei olleet kuin pikkaraiset ikkuna reiät. Luostarin ulkokatto oli kirkon kattoon jatkettu, ja molemmat huoneet olivat pääldä nähden niinkuin yksi rakennus." 

"Koska Viipurin kaupungi voitettiin Venäjän vallalda, niin tehtiin meidän kirkkomme tuomio kirkoksi, ja oli yhteinen Suomalaiselle ja Ruotsalaiselle seurakunnalle siihen asti kuin nykyinen Ruotsalainen kirkko rakennettiin." 

"Mutta vaikka temppelimme oli kovalla kädellä rakennettu, niin kuitengin pitkä ikä teki sen vihdoin niin heikoksi, että täytyi purkaa vanha ja tehdä uusi siaan, joka oli soveliaambi ja tilavambi. Vuonna 1828 pidettiin viimeisen kerran Jumalan palvelus vanhassa kirkossa, ja moni harmaapää läksi surullisella sydämellä siitä pyhästä siasta, jossa hän lapsuudestansa asti oli tottunut Jumalaa kumartamaan. Silloin seisoi vielä suurin osa sitä väliseinää maakivissä, joka ennen muinoin oli kirkon ja luostarin välillä, ja vanhat kiini muuratut ikkuna reijät olivat siinä näkyissä, mutta seinä särettiin valvin ja katon kanssa, eikä heitetty muuta jälelle, kuin neljä ulkoseinää, jotka tiilikivillä parannettiin ja korotettiin. Kirkkoa purkaissa löydettiin endisessä luostarin seinässä pieniä ikkuna reikiä kaupungin puolella, jotka ennen olivat luostarin ikkunat, ja sen oven oikeassa pihpuoliaisessa, josta mennään meren puolelda sisään, tavattiin niin suuri reikä, että pienenländä ihminen mahtui siihen istumaan. Siinä olivat ne ihmisen luut, joita taanon mainittiin, ja se oli tiilillä muurattu kiini. Seinä oli maakivistä, ja luullaan sentähden, että reikä kaivettiin siihen silloin, kuin ihminen pandiin sisään ja muurattiin senjälkeen tiilikivillä kiini."

Virtuaali-Viipurin julkaisussa (pdf) väitetään, että "Vanhoissa maalauksissa ja vuoden 1640 kartassa esitetty kirkon ulkoasu muuttui perusteellisesti vuosina 1828–1831 arkkitehti A.F. Granstedtin suunnitelmien mukaan." Missäköhän nämä vanhat maalaukset ovat?  

Muuta vuodelta 1828:

1 kommentti:

Lauri Martikainen kirjoitti...

Kirjassa Viipuri - Vanhan Suomen pääkaupunki (s. 119) on kuva englantilaisen John Thomas Jamesin piirroksesta vuodelta 1814, ja siitä saa kohtuullisen hyvän käsityksen kirkon ulkoasusta (alkuperäinen piirros on käsittääkseni Pietarissa). Samasta kirjasta löytyy myös mainittu kartan kuva vuodelta 1642 (s. 44) sekä piirros Viipurin kuvernementin atlaksesta 1799 (s. 49). Viipurin vanhasta rakennuskannasta löytyy yllättävän paljon kuva-aineistoa venäläisistä arkistoista, joiden pohjalta mainittu kirja on pääasiassa koostettu.