Täydennystietoja

1) Viime viikonlopun Ahvenanmaan reissua (blogissa kirjoitukset 1, 2 ja 3) vielä muistellen alkuun kaksi painokuvaa Kastelhoman linnasta. Jälkimmäisen "meidän päivämme" ovat vuosi 1852, jolloin Mathias Weckströmin nimestään huolimatta vain Ahvenanmaahan keskittyvä kirjanen Geografiskt-statistiskt lexikon öfver Finland ilmestyi. Tuolloin näköjään Lemböten kappeli oli niin raunioitunut, että Weckström jätti varauksen raunion tulkintaan. Ja Weckströmstähän on ollut viime aikoina ollut täällä puhella liittyen käsikirjoituskokoelmaansa tässä ja tässä 

2) Reformaation muistoajoista kirjoittamisen jälkeen Luther-sanalla tietoa hakiessani huomasin Carl Axel Gottlundin Väinämöisten I osassa (1828) Ryynäisen riemulaulun juubel-juhlasta v. 1817, joka dokumentoi kokemuksen Kuopiossa.

3) Apropoo reformaatiokurssi ja sen ensimmäinen luento, jossa kaikki hyvä Suomeen oli tullut luterilaisuudesta. Kuunnellessani Rotuopin kahdeksat kasvot -sarjan ohjelmia sitten selvisi, että sterilisaatio rotuhyginian välineenä otettiin käyttöön vain maissa, joissa protestanttisella kirkolla on valta-asema. "Hassu juttu", kun myöhemmällä luennolla reformaatiosta ja naisista kuullosti siltä kuin Luther olisi nähnyt naiset synnytyskoneina.

4) Viimeisimmässä twiitti-koosteessani oli mukana nipotus samaisen reformaatiokurssin luennoitsijasta, joka väitti Kansalliskirjaston Slavican sisältävän kaikki autonomian aikaan Venäjällä painetun kirjallisuuden. Koosteen julkaisun jälkeen sain twiittiin Kansalliskirjastolta vastaukset

• "Näin on, että Slavica ei ole saanut kaikkia painotuotteita, jotka sillä oli oikeus saada. Vaikka kaikkea ei saatu, eikä kaikkea saatuakaan voitu aina säilyttää, kokoelma on niin laaja, että sen pohjalta voi tehdä tutkimusta." ja 
• "Muistutamme samalla, että kaikki Slavican aineistot eivät löydy Kansalliskirjaston hakupalvelusta. Esimerkiksi suurin osa vanhoista sanoma- ja aikakauslehdistä löytyy ainoastaan kortiston avulla. Saatavuus kannattaa varmistaa Slavican neuvonnasta: kk-slav@helsinki.fi."

5) Ruotsin tuliaislehtien yhteyteen unohtui liittää opinnäytelinkkejä (historia)tiedepopularisoinnista ja historiatietoisuudesta:

• Mäkelä, Janica: Kuinka tiedettä voi yleistajuistaa? Populaaritieteellisen tekstin kirjoittaminen tutkijan ja maallikon yhteistyönä
• Marianne Sjöland: Historia från tidskriftsredaktionen. En komparativ studie av Populär Historias och History Todays historieskrivning
• Lundqvist, Caroline: Kvinnors historia: mer än vårt kön: En intersektionell studie över tidskriften Historiskan
• Thorp, Robert: Popular history magazines and history education (vertaisarvioitu artikkeli)
• Holmqvist, Fredrik: Populärhistoriens tjusning och kraft: Peter Englund och Herman Lindqvist i svensk historiekultur 1988-1995
• Lars Andersson Hult: Historia i bagaget. En historiedidaktisk studie om varför historia uttrycks i olika former