sunnuntai 3. maaliskuuta 2024

Maistuisiko spiittinä?

Hbl 27.10.1912
Venäjästä omaksuttiin ruotsin kieleen sana spitting, jonka vastine suomalaisten suussa oli spiittinä, piittinä, piikinä ja kaikki mahdolliset niiden muutokset. Juoma tunnettiin myös suomalaisemmalla nimellä makivare tai varimake.

Helsingin markkinoilla 1848... Som vanligt, gjordes de största affärerna i kringlor och spitting. (Helsingfors Tidningar 2.2.1848)

Joensuussa vuonna 1860... oli sinne rakennettu keilirata, jota kesäisin ahkerasti käytettiin, ja sen yhteyteen pieni huvimaja, jossa "haavurimestari" Kasper Hällström piti "piittinän" (siirappiveden), kahvin, teen ja vehnäsen kauppaa. Juotuamme kopekalla kupin piittinää ja kahdella toisen kupin kahvia... (Karjalatar 22.9.1910)

Hämeenlinnan markkinoilla... Pari Venäläistä myös on saapunut "var-makiaa" myymään; ja viisi penniä pienestä klasista tätä siirappivettä mahtaa kehoittaa meidän ämmiä seuraamaan esimerkkiä. (Hämäläinen 28.1.1869)

Turussa... Koulupoika-ajoiltani n. 50 vuotta sitten muistan, että venäläiset kiertävät kaupustelijat talvimarkkina-akoiva tarjosivat höyryävistä samovaareistaan markkinaväelle juhlajuomana kuumaa siirappivettä, johon oli sekoitettu kaneelia. Tämä juoma, jota ryssät nimittivät "spiteneksi" kävi siihen aikaan suomalaisella nimityksellä "varimakea". (Uusi Suomi 28.12.1924) 

Helsingin markkinoilla 1874... Längs gatornas trottoarer, som leda mellan de ofvan nämna torgen, hade de gamla kända spittings och äppel-försäljerskorna uppslagit sin rörelse, och mången marknadsgubbe och mången ung tös, som till marknaden kommit att bese hufvudstaden, sågos med förnöjelse förtära det kokta vattnet, i hvilket något sirap blandats. (Folkwännen 7.10.1874)

Heinolan markkinoilla ... Kauppatorilla sanoivat kasvavan suuria ikivanhoja mäntyjä ja koivuja, joitten juurella "piikkinä-akat" polttavat nuotioita, jossa sitten lämmitetään "piikkinää" ja samalla myydään viinaa. Viinakaupan he kertoivat olevan luvatonta, mutta kumminkin sitä "piikkinä-akoilta" saa, kun pyytää "sitä retaa, jota ei kissa syö". Rohkeasti he kertoivat "piikkinä-akkain" kiertelevän poliisin silmiä, kun näet piikkinäpöydän ääressä on kaksi sankoa, toisessa on puhdasta vettä ja toisessa aivan puhdasta viinaa, - siitä sitä pistellään kahvikupilla niinkuin pesuvettä, pyyheliina toisessa kädessä ikäänkuin sillä puhdistaisivat kuppia. (Jyränkö 8.8.1893)

Kuopion markkinoilla ... "keskellä toria, siinä, missä nyt suuren miehen kuvapatsas seisoo, palaa roihusi iso tulennos. Tulennoksen päällä oli kiehuva kattila, jossa siirappivettä keitettiin. - "Vari makia piikkinä! Vari makia piikkinä!" kuului yli koko torin ja varsinkin nuoren kansan korvissa soi tuo huuto suloiselta. Mielitiettyänsä tempasi käsipuolesta sulhanen vei hänet kattilan ääreen ja tarjosi hänelle makeata nestettä. Ja kun vehnästä tai renikkata päälle puraistiin, niin ei parempata herkkua osattu ajatellakaan. (Juhani Aho: Muinoisista markkinoista. Savotar 1/1912)

Porissa ... Entinen ravintolanpitäjä M. Kanawaloff maistraatissa ilmoittanut alkavansa harjoittaa nisuleivän ja siirappiveden kauppaa (Satakunta 22.12.1886)

Useissa sanomalehdissä toistetun pätkän perusteella tässä Edelfeltin maalauksessa tarjotaan ja nautitaan spiittinää Helsingin satamassa.

Albert Edelfelt: Kohtaus Helsingin Kauppatorilta (1885)

Ei kommentteja: