lauantai 11. marraskuuta 2023

Pukukooditulkintaa

Alkuviikosta tuttavan kanssa lounastaessa tuli puhetta väitöstilaisuuden pukeutumiskoodista. Kotiin päästyä kaivoin Opinahjon sivun esille ja päädyin tulkintahaasteeseen. 

Ohje kuuluu naisten osalta: "vastaavasti mustaa aamupäiväpukua (pitkähihainen ja kiinteällä pääntiellä) ilman hattua". Selvintä tässä on hatuttomuus, musta väri ja pitkähihaisuus, tosin googlaus toi esiin kyselijöitä, joiden huolena olivat 3/4-hihat. Mutta millainen on "kiinteä pääntie"? 

Tätä pähkäilimme jo lounaskeskustelussa pääsemättä uskottavaan lopputulokseen. Opinahjon englanninkielinen versio "black, long-sleeved dress with a small neckline without a hat" antoi ymmärtää, että kiinteä on avaran vastakohta. Esitin tämän ongelman ratkaisuna FB-kavereilleni, mutta heistä kaksi olikin sitä mieltä, että "Eikös kiinteä pääntie tarkoita, ettei sitä voi avata kuten paitapuseroa tai takkia?" 

Syytä siis tehdä käsitehistoriallinen harjoitus siellä missä aina ennenkin eli Kansalliskirjaston digitoinneissa. Niissä kiinteän pääntien (tai useammin kaula-aukon) käsite alkaa esiintyä vuonna 1937. Varhaisin kuvalla varustettu esimerkki on edestä kaikkea muuta kuin avara, mutta voidaan sulkea "selästä pukukankaalla päällystetyillä napeilla, joita on vyötäisiin asti" (Keskisuomalainen 5.3.1938). Sama vaate esiteltiin useammassa sanomalehdessä, mutta valitettavasti syndikointi ei ulottunut ruotsinkielisiin lehtiin, joiden sanasto olisi voinut auttaa ilmaisun alkuperän selvittämisessä.

Kotiliedessä 19/1938 johtaja Saimi Jutila kuvaa esiteltyä "kimonomallista" paitaa todeten, että siinä oli "kiinteä pääntie, joka sitten avarretaan kapeasti päärmätyllä halkiolla". Kuvaus sopii vain yhteen kuvasivun malliin, jonka kaula-aukko vaikuttaa varsin kuristavalta. Ahdistavalta näyttää myös Aamulehdessä kuvan kanssa 23.10.1938 esitelty  pariisilaistyylinen pikkupusero, jossa oli "pieni, kiinteä kaula-aukko" ja kuvaa tihrustaen myös nappilista edessä.

Karjalan viikkoliitteessä 6.8.1939 Vammelsuun Rakkauden haudaksi kutsutun muistomerkin naishahmon "kiinteää kaula-aukkoa reunustaa leveä pitsikaulus". Lappeenrannan museoiden CC BY 4.0 -lisenssillä tarjoama otos riittää paljastamaan, että kiinteän pääntien ei tarvitse estää hengittämistä.

Muodin muutosta kommentoivassa jutussa todetaan, että "Tähän asti verraten kiinteä kaula-aukko on nyt hieman avonaisempi" (Tampereen sanomat 16.9.1939). Myös Keskisuomalaisen jumpperineulontaohje 9.9.1939 indikoi melko selvästi, että kiinteällä tarkoitetaan avonaisen vastakohtaa:

Jumpperin kaula-aukko on - mikäli ei halua sitä kovin avonaiseksi - kudottava tiukasti kaulan mukaiseksi, koska sillä on erikoinen taipumus laajeta suorastaan Ludvig XIV:n aikaisten naistenkaulusten tyyliseksi. Pyöreään, kiinteään kaula-aukkoon riittää, kun ...

Tuloksen varmentamiseksi tartuin lopuksi Nykysuomen sanakirjaan, joka tuntee sanalle kiinteä neljä merkitykstä. Näistä kolmas on "tiukka, kireä, jäntevä, luja" vastakohtanaan "höllä, löyhä, veltto". 

Suunnittelemani asu onneksi selviää pääntiekriteeristä. Aamupäiväpuvun määritelmän ja sen kehityksen taidan taktisesti jättää selvittämättä. 

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

... ja miesväki hoitaa tuonkin tilaisuuden samassa mustassa puvussa kuin häät ja hautajaiset.
(hienostelijat saattavat hakea vuokraamosta frakin)

HY:n ohje on naisoletettujen osalta hieman selväsanaisempi:
"Musta pitkähihainen asu, pikkumusta tai jakkupuku, joka ei ole avokaulainen."