Koska minua kiinnostaa ihmisten liikkuvuus, olen ollut tuskaisen tietoinen siitä, että kirkonkirjat eivät ole riittävä lähde kertomaan olemisesta tietyssä paikassa tiettyyn aikaan. Ihmiset saattoivat olla pitkiäkin aikoja työssä, vankilassa, sukulaisia auttamassa tai paossa huonoa avioliittoa ilman mitään merkintää rippikirjassa.
Kun kirkonkirjoihin sitten vihdoin merkitään muutto, se on muuttokirjan ottopäivä eikä muuttopäivä. Näillä voi olla huomattavasti eroa, mikä tekee sukututkimuksen tai elämäkerran narratiivin kirjoittamisesta ikävää ehkäilyä. Mielellään asiat esittäisi varmoina, mutta siihen ei yksinkertaisesti ole eväitä pelkällä muuttokirjalla.
Käytännön esimerkki Töölön Taipale -proggiksestani. Helsingin osoitekalenteriin vuodelle 1899 ilmoitti tietonsa leskirouvaksi esittäytynyt Henrika Uronen.
Henrika Urosta ei henkikirjoitettu Taipale 5B:ssä vielä vuonna 1899, mutta kylläkin seuraavana vuonna yhdessä alaikäisen poikansa kanssa. Seuraavalla rivillä on tehdastyöläinen Ottiliana Uronen (s.1877). Hypoteesi siitä, että hän oli Henrikan tytär vahvistuu esimerkiksi Jyväskylän maaseurakunnan rippikirjoista (1869-1880, 330, 413, 3, 44, 43; 1880–89, 307; 1890–99, 1127; 1900-1909, 1399).
Niiden merkinnöissä Otteliana muutti Helsinkiin 27.11.1899. Pikkuveljensä tuli virallisesti perässä 8-vuotiaana 11.10.1901 ja Henrika vasta 14.11.1908.
Henrika oli leski, mutta kaikki lapsensa (*) syntyivät avioliiton ulkopuolella ja häntä ehdittiin Jyväskylän maaseurakunnassa ripittää salavuoteudesta kahdeksaan kertaan. Vanhin tuntemani tytär meni Helsingissä naimisiin vuonna 1890, joten Henrika on voinut olla kaupungissa jo ennen vuotta 1899.
(*) Ida Maria s. 1.10.1861, Gustava s. 1.8.1869, Otto Ville s. 22.1.1875, Otteliana 29.1.1877, Otto Wilhelm s. 7.5.1879 (k. 1879?), Wilhelmina s. 8.4.1881 (k. 1881?), Herman s. 31.4.1883. Rippikirjan epäselvän merkinnän perusteella myös synnytys Viitasaarella 1871.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti