Venäjällä matkannut kertoi suomalaiseen lehteen eksoottisena asiana, ettei kukaan venäläinen, riippumatta yhteiskunnallisesta asemasta, laskenut päässään. Jokaisessa kaupassa ja jopa jokaisella kulkukauppiaalla oli helmitaulu, joka oli siis heille teetä ja samovaaria vastaava välttämättömyys, tärkeämpi kuin kattila tai haarukka. (FAT 29.3.1865)
Suomessa helmitaulu omaksuttiin vain opetusvälineeksi eli se mainitaan opetusvaatimuksissa ja kansakouluille myytävänä (esim. FAT 22.10.1869, Helsingfors Dagblad 14.8.1871). Hieman ylemmyydentuntoisesti Saksassa kouluja kiertänyt kirjoittaa, että "Toisissa kouluissa taas koko luokalla oli yhteiset havaantokeinot. Semmoisina käytetiin esim. irtanaisia kuutioita hyvin yleisesti. Ei niin varsinkaan tavallinen ole tuo niin nim. "venäläinen laskukone" eli helmitaulu, jota meillä Suomessa tähän aikaan kaikkealla aivan ahkerasti ja hyvällä menestyksellä käytetään ensimäisen laskuopetuksen alalla." (Tidskrift utgiven av pedagogiska föreningen i Finland 2/1880)
Helmitaulujen käyttö olisi ehkä ollut innokkaampaa, jos niillä olisi ollut läheisempi suhde läntisen kulttuurin juuriin.
Aasialaisista laskutavoista, puhuttaessa on paikallaan huomauttaa, että tähän asti ei vielä ole löydetty helmitaulua babylonialaisen sivistyksen alueilta. Tämä on merkillinen seikka, koska tiedetään, että he olivat kauppasuhteissa kaikkien silloisten sivistysmaitten kanssa keskisestä Aasiasta aina Kiinaa myöten ja että näissä maisia helmitaulu on ollut tunnettu jo ikimuistoisista ajoista
Kerrotaan erään ranskalaisen upseerin, joka Napoleonin sotien aikana joutui vangiksi Venäjälle, vapauduttuaan tuoneen helmitaulukon Ranskaan, jossa se otettiin kouluissa opetusvälineeksi. (Karjala 3.2.1929)
Ehkä ainoa paikka, jossa suomalaiset aikuiset käyttivät helmitaulua oli Valtion rautatiet?
Nykyaikana laskukone näyttelee huomattavaa osaa liike- ja ttollisuuselänässä. Olemme luulleet että ilman sitä ei pitkät yhteenlaskut käveh Se pitäisi olla mielestämme jokaisen pöydällä, mutta hinta on liian kallis.
Nyt kuitenkin saimme kuulla ja nähdä, että laskukone on aivan tarpeeton. Sellaista ei esimerkiksi tunneta Suomen rautateillä. Kyllä sen virkailijat tuntisivat, mutta niitä kerta kaikkiaan ei ole rautatieasemilla ia mitäpä sillä tekisikään, kun virkailija on opetettu laskemaan paljon yksinkertaisemmalla ja halvemmalla laitteella kuin laskukone. Arvakkaapas hyvät lukijani, mikä sellainen laite on? Mistäpäs te sen arvaisitte. Emme ole itsekään sitä tienneet, kun vasta äskettäin. Suomea Valtion Rautateillä on laskukoneena helmitaulu. Niin, älkää naurako! Vain yksinkertainen helmitaulu. sellainen, jonka ennen näimme koulussa opettajan pöydällä. Nyt ne koulussa jo ovat saaneet jalat.
Helmitaululla lasketaan Kauhavankin asemalla kaikki suuret ja pienet yhteenlaskut ja myöntää täytyy, että ei se hullumpi siihen tarkoitukseen olekaan. (Kauhava 20.8.1936)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti