perjantai 9. elokuuta 2019

Yritin lukea lukion oppikirjaa

FB-tuttavani mainosti juuri ilmestynyttä lukion oppikirjaa, jota hän oli ollut tekemässä. Samoin kuin pari mukavaa hissan proffaa, joiden kanssa olen ollut puheväleissä. Suhdeylläpidollisesti olisi siis pitänyt kirjastokappaletta selatessa pitää näpit pois näppäimistöltä, mutta kun tätä tuli jo Twitteriin jaettua, niin... Ja suurin osa ongelmista (ainakin niistä, joita jaksan kommentoida) koskee kuva- ja kuvatekstitoimitusta.

Hetken iloitsin tuoreen arkeologisen tutkimuksen huomioimisesta eli aloittamista Ravattulan Ristimäestä. Mutta ruotsalaista kirkkoa esittävän valokuvan kuvatekstin olisin toivonnut kertovan ikkunoiden huomattavasti myöhäisemmästä laajennuksesta. Näin saatiin nipotusmoodi päälle.

Kirja ei edennyt missään vaiheessa tiukan kronologisesti. Mutta tämä kartta ja kuvateksti olivat selkeästi rautakauden kohdalla. Twiittasin: "Oppikirja on oppikirja ja konteksti on rautakausi, mutta kyllä tästä voi mielestäni ymmärtää, että Suomen asukkaat elivät ilman ulkoisia kontakteja ennen viikinkejä. (Koska aiempaa aikaa kirjassa ei ole, väestön muodostuminen jää varsin hämäräksi.)"

En saanut vastalauseita. Arkeologi: ""Ensimmäiset kontaktit ulkomaailmaan". Voi hyvää päivää." Kirjailija: "Niin rauhassa oltiin täällä keskenämme, ja yhtäkkiä sitten paikalle ryntäsi varjageja. Luulimme, että maailma loppuu metsän reunaan, tuohon missä juoksee puro."

Seuraavlla aukeamalla (s. 22) saman "rautakautisen Suomen" kohdalla kerrottiin ensin, että rautakauden lopulla eli viikinkiajalla "maanviljelys oli vallitseva elinkeino Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Hämeessä, Etelä-Pohjanmaalla ja Savossa." Vieressä olevassa kartassa 1100-luvulla pysyvää asutusta myös Laatokan luoteisrannalla, joka on ilmeisesti Savoa? Tai eli kalastuksella? (Suomi määriteltiin aluksi nykyisen Suomen alueeksi, mutta kirjaimellisesti ja johdonmukaisesti tämä ei pitänyt läpi kirjan paikkaansa.)

Olennaisemmin opimme samasta alaluvusta, että "Sisämaan metsästäjäkansa, niin sanotut lappalaiset, eli pyyntielinkeinoista, kalastuksesta ja metsästyksestä ja vetäytyi viljelijäkansan tieltä pohjoisemmaksi." Lappalaiset vahvennettuna ja lopun hakemistossa "nimitys, jota käytettiin ainakin keskiajalta lähtien liikkuvaa pyyntikulttuuria harjoittaneesta väestöstä erityisesti Pohjois-Suomessa, vrt. saamelaiset". Väestöryhmä vai kansa? Jotenkin hävinnyt keskiajalle tultaessa (s.33), jolloin kylläkin kerrotaan, että "pohjoisen saamelaiset olivat elämäntavoiltaan liikkuvia". Jään ihmettelemään oliko käsitteen mainitseminen tarpeen.

Mutta rautakaudesta kerrottiin muutakin ihmeellistä. Alaotsikon Yhteiskunta ja uskonto alla teksti alkaa "Suomen alueella asuneiden omaisuus ei ilmeisesti alun perin periytynyt sukupolvelta toiselle, minkä vuoksi syukujen väliset varallisuuserot olivat melko pieniä." Tällaista ei mielestäni Suomen ja lähialueiden arkeologian kurssilla opetettu.

Onnistuin pääsemään keskiajan puolelle, jossa Porvoon kirkko (s. 58) oli innoittanut kuvatekstin "Aikaisemmin uskottiin, että puhdasoppisuuden aika ja 1800-luku koituivat turmioksi keskiaikaisille kirkkomaalauksille ja patsaille. Nykykäsityksen mukaan useimmat harmaakivikirkot olivat valkoisiksi kalkittuja jo alun perin." Tulkintani mukaan kirjoittaja on innovatiivisesti sekoittanut kirkkojen ulko- ja sisäseinät.

Ja sekavuudesta puheenollen, ylläolevan kuvan jaoin FB:ssä saattella "Oletan, että läänitys on "hallintaa", sillä muuten tässä ei ole kai mitään järkeä. Norrlanti oli tuohon aikaan vielä maanhallinnaltaan määrittämätöntä? Virosta samaa tuskin voi sanoa eikä aukeamalla esitetä mitään selitystä sen ja Käkisalmen läänin erityisyydelle." Yksi historioitsija kommentoi epäilevänsä yhtä %-lukua ja toinen piti esimerkkinä kaaviosta, joka sekoittaa enemmän kuin kertoo.

Ja finaalina (s. 112) vuoden 1789 Eurooppa, jossa minun värinäölläni Ruotsi on osa Habsburgien hallitsemia alueita. Ehkä näin opetettiin 80-luvullakin lukiossa ja ehkä oppikirjat olivat silloinkin vastaavia erikoisuuksia täynnä. Vaikea sanoa, kun en kouluopetuksesta mitään muista.

Lisäys 10.8.2019 8:15. FB:n puolella Kari Hintsala vastasi retoriseen kysymykseeni "Viimeisestä kuvasta on sanottava että Ruotsi(-Suomi) on pikemminkin samaa sinapinkeltaista kuin Bourbonien Espanja. Habsburgien maat ja mannut on selvästi vaaleampaa sävyä." Tänne kommentoinut oli huomannut yllättävän monta puutetta. Varsinkin kun kuvan laatu on perin surkea. Uusi yritys:

1 kommentti:

Lauri Martikainen kirjoitti...

Vuoden 1789 kartassa Norja näyttäisi olevan jo itsenäinen, ja löytyy siitä myös anakronistinen Itävalta-Unkari mutta vastaavasti ei Puola-Liettuaa. Saksalaisia ruhtinaskuntia -termi helpottaa tietysti kartanpiirtäjän työtä, mutta ehkä suurimmat ruhtinaskunnat kuten Saksi, Baijeri ja Hannover olisi ollut hyvä erottaa edes katkoviivoilla, kun niitä on kuitenkin käytetty Pohjois-Italian pikkuvaltioiden kohdalla. Preussin hajanaiset alueet on toisaalta merkitty tarkasti, mutta vastaavaa ei ole vaivauduttu tekemään esim. Tanskan Holsteinin tai Ruotsin Etu-Pommerin osalta. Andorra on puolestaan saanut ihan oman värinsäkin. Kaiken kaikkiaan melko surullinen viritelmä tuo kartta...