tiistai 19. maaliskuuta 2019

Minna Canthin pöydän takaa

Ylläoleva valokuva löytyy monelta verkkosivilta ja oli julkisuudessa jo Otavassa 1/1915 kuvatekstillä "Skruuvipöydässä. Hanna Levander, Alma Tervo, Maiju-tytär, Minna Canth." Vietämme Canthin päivää, mutta marginaalin ystävänä kysyn "kuka oli Alma Tervo?"

Naisten äänessä 16/1912 julkaistun muistokirjoituksen mukaan Alma Tervo oli syntynyt Oulussa ja hautakivensä kertoo päiväksi 12.2.1863. Tiedot vahvistuvat Oulun kasteluettelolla, johon Alma Johannan vanhemmiksi on merkitty kauppakirjapitäjä Heliodorus Jacob Tervo ja vaimonsa Agnes. Rippikirjasta näkyy, että Alma menetti äitinsä tammikuussa 1867 ja sai äitipuolen syyskuussa 1868. Jossain vaiheessa Alma on siirtynyt kummiensa Herman ja Maria Tervo kasvatiksi.

Sanomalehdessä Savo 3.8.1912 julkaistun muistokirjoitus kertoo, että Alma Tervo muutti vuoden 1885 tienoilla Oulusta Kuopioon
konttoristiksi Lignell & Piispasen firmaan, hän osoitti työssään erinomaista taitoa ja itsenäisyyttä, sekä innostusta ja näppäryyttä. Hänen työkykynsä ja intonsa tuli kohta käytetyksi muissakin harrastuksissa kuin kauppaliikkeen alalla. 
Vaikka hän oli käynyt ruotsalaista tyttökoulua, niinkuin useimmat tytöt siihen aikaan, oli hän mieleltään lämmin suomenmielinen. Kun suomalaista yhteiskoulua tänne hommattiin, oli Alma Tervo koulun perustajia. Hänen sujuva kynänsä teki hänet kuin luoduksi sihteerin tehtäviin, jona hän oli johtokunnassa alusta alkaen niin kauan kun hän oli paikkakunnalla. Kaikkia suomenmielisten yrityksiä paikkakunnalla hän kannatti. Hän oli Suomalaisessa seurassa, Konkordia-yhdistyksessä, Rouvasväen yhd., Naisyhd. toimivana ja vaikuttavana jäsenenä. 
Naisten ääneen kirjoittanut jatkaa
Muutettuaan Helsinkiin v. 1898, jossa hän palveli Suomen Merivakuutus O. Y:ssä, rupesi hän Naisasialiitto Unionin jäseneksi, toimi kuten ennenkin Konkordia liiton tilientarkastajana, oli mukana sortovuosien taistelussa j. n. e. 
[...] säilytti hän koko elämänsä pohjalaisen luonteen pääpiirteet: sen koruttomuuden, avomielisyyden, reippauden ja rakkauden vapauteen. Pohjalaista tulisuuttakin hänessä oli, mutta sen hän oli oppinut kovan itsekasvatuksen kautta pitämään aisoissa. Tämä seikka sekä hänen
myötäsyntynyt huumorinsa, hyväntahtoisuutensa ja hienotunteisuutensa tekivät hänen hyvin suosituksi seuraelämässä. Hän ei puhunut liikoja, mutta se minkä hän sanoi, oli aina hyvin sattuvaa ja osotti hänen ajatustensa selvyyttä. Kun tähän vielä tuli lisää hänen suuri vaatimattomuutensa, oli aivan luonnollista että hän sai paljon ystäviä, että esim. aivan ventovieraat niissä parantoloissa, joissa hänen viime vuosina täytyi terveytensä takia oleskella, liittyivät häneen.
Alma Tervo oli kuollessaan vain 49-vuotias, mutta oli ehtinyt kuolemaan valmistautua. Testamentissaan hän oli määrännyt "8,000 mk. annettavaksi Oulun vanhain kotiyhdistykselle säilytettäväksi Herman, Maria ja Alma Tervon lahjoitusrahastona, jonka vuotuisilla koroilla on valmistettava yksi tai useampi vapaapaikka kodissa varattomille ja kivuloisille naisille, jotka eivät olivat toimineet konttoritöissä tai muulla liikealalla. Samalla on neiti Tervo tahtonut kiinnittää kasvatusvanhempainsa kirjanpitäjä Herman Tervon ja tämän vaimon Maria Tervon muiston ei ainoastaan antamalla rahastolle heidän nimensä vaan myöskin vakuuttamalla heidän lähenneille sukulaisilleen etuoikeuden mainittuihin vapaapaikkoihin. " (US 16.11.1912)

2 kommenttia:

Nimetön kirjoitti...

”jotka eivät toimineet konttoritöissä”.... pitäisikö olla ’jotka OLIVAT toimineet’?

Kaisa Kyläkoski kirjoitti...

Kyllä, kiitos huomiosta. OCR:n oikoluku oli jäänyt tekemättä.