torstai 6. heinäkuuta 2017

Kesähuvila Aleksanterinkadulla

Tuttavani kyseli eilen lisätietoa Adolf Fredrik Gebauerista, joka oli vilahtanut blogitekstissäni. Ulkoa muistin miehen tanssineen juovuksissa pöydällä ja lähteneen seremoniallisesti Senaatintorin kulmalta kesänviettoon Kluuvinlahden toiselle puolelle. Nämä molemmat tiedot olin vuosia sitten poiminut Ester-Margaret von Frenckellin kirjasta Offentliga nöjen och privata i Helsingfors 1812-1827 (1943).

Tallessa oli myös kirjallisuudesta tieto, että Gebauer oli syntynyt Tukholmassa 21.11.1766. Googlaus 'site:digitalastadsarkivet.stockholm.se/bildarkiv/egenproducerat/kyrkobok/ gebauer' ei tuottanut täydentävää tietoa Tukholman kirkonkirjojen hakemistoista. Eikä osumapaljoutta joten suurta sukua ei kaupungissa liene 1700-luvun lopussa ollut. (Lisäys 7.7.2017: järkevämmällä tekniikalla Gebauerin perhe löytyi)

Sanomalehdet kertovat, että Gebauer sai keisarilta kauppaneuvoksen arvon (Åbo Allmänna Tidning 11.12.1819 ). Hän oli yksi neljästä (eli porvariston edustaja) Suomen lähetystössä keisarin valtaistuimelle nousun ja kruunajaisisten todistajana. Aatelin edustaja oli kreivi Johan Fredrik Aminoff, papiston Porvoon piispa Johan Molander ja talonpoikien Vähäkyrön Jacob Thomasson Hannuksela. (m.m. Finlands Allmänna Tidning 28.11.1826, 20.1.1827 )

Adolf Fredrik Gebauer sai Pietarin reissusta muistoksi kultaisen briljanteilla koristellun rasian. Mutta kotikaupungissa hänestä muistettiin nimenomaan huvila. Sen ansiosta Gebauer ikuistettiin Velikultaan 8/1912, kuusikymmentä vuotta kuolemansa jälkeen.
Poliisi: —Mikähän kummitus tämä mies lieneekään, joka seistä töllötti keskellä raitiotiekiskoja kunnes, joutui vaunujen alle vilkkaimmassa liikekeskuksessa. 
— Minä olen kauppias Gebauer. Palasin Tuonelasta kesähuvilaani katsomaan. Sen piti olla näillä paikkeilla. Mutta ovat nuo hornan silppukoneet tainneet sen jo leikata yhtä palasiksi kuin nyt minunkin.

Piirroksenkin talot ovat sittemmin hävinneet Aleksanterinkadulta. (Samat rakennukset näkyvät Signe Branderin valokuvassa.) Taaempana on vuonna 1901 valmistunut City-basaari. Ekbergin talo purettiin vuonna 1921 ja sen kohdalla kulkee nyt Keskuskatu. En löytänyt täyttä varmuutta, mutta ilmeisesti Gebauerin huvila sijaitsi paikalla, johon Ekbergin talo nousi.

Gebauerin huvilaa eivät siis suinkaan hävittäneet raitiovaunut vaan ihan tavalliset purkutoimenpiteet, joista uutisoitiin Helsingfors Tidningarissa 18.10.1862. Samalla tallennettiin muutama yksityiskohta rakennuksen ulkonäöstä. Sitä kuvataan pieneksi, puiseksi ja kaksikerroksiseksi. Ikkunat olivat neliruutuiset. Gebauerin aikaan huvilaa ympäröi iso puutarha ja erikseen plantaasit, joilla tarkoitettaneen suuria hyötyviljelyksiä.

Huvilaan johti puukuja Espoon tullilta, joka Gebauerin aikaan oli Esplanaadilla ja sittemmin Arkadiakadun kohdalla. Sanomalehden kirjoittaja sijoittaa tullin Erottajan lähelle eli ilmeisesti kuja lähti huvilalta etelään. Valitettavasti pikaisesti hakemani kartat eivät ole huvilaa paikalleen merkinneet, kujantesta puhumattakaan.

1 kommentti:

Christoffer Weckström kirjoitti...

Työstän projektia jossa kartoitan purettua Helsinkiä. Siksi muistin törmänneeni karttaan jossa mahdollisesti on kyseinen huvila esitettynä. Pienen hakemisen jälkeen löytyi oikea pdf-tiedosto Sinettiarkstion kätköistä: https://yksa3.darchive.fi/YKSA3/public/files/20140825-YAM100211-140898324068900

Sivulla 6 Ekbergin talon suunniteltua huoneistojakoa esittävän piirustuksen keskellä on pienempi kuva jossa näkyy tontin silloiset rakennukset. Yksi näistä on varmasti Gebauerin huvila ja toinen todennäköisesti siihen liittynyt ulkorakennus.