maanantai 22. huhtikuuta 2024

Jyväskylän kaupunginrumpali Jaakko Peldolin

Selvitelläni kaupunkien rummunlyöjiä 1800-luvulla, kohtasin Jyväskylässä Jaakko Peldolinin, jonka elämästä oli tarjolla epätavallisen paljon tietoa. Jaakko syntyi 15.2.1800 Kaustisten Peltoniemessä, jota isännöi äitinsä Anna Jacobsdotterin (s. 2.9.1769) isä, joka kuoli vuonna 1802. Isännyyden otti sitten Jaakon isä Elias Johansson (s. 14.8.1760). [1]

Jaakosta ei tullut maanviljelijää. Hän oli merimies viedessään Lohtajalla 22.7.1828 vihille Susanna Matintytär Matinmikon (s. 18.7.1797 Lohtaja).[2] Heidän esikoisensa Wilhelmina syntyi 23.7.1829 Kaarlelassa samoin kuin veljensä Carl Johan 22.3.1832 ja sisarensa Sanna Lisa 13.8.1835.[3] Wilhelminan kasteessa Jaakon kotitilan nimi oli lyhentynyt sukunimeksi Peldolin, josta myöhemmin käytettiin myös muotoa Peltolin. Sanna Lisan syntyessä hän oli torppari.

Vuonna 1840 perheeseen syntyi vielä tytär Adolfiina. Jaakko, Susanna ja neljä lastaan ottivat vuonna 1841 muuttokirjan, jonka he toimittivat Jyväskylään, jossa Jaakko kirjattiin rippikirjaan kirvesmiehenä.[4] Eli
Pari vuotta sen jälkeen kun Jyväskylä sai kaupungin oikeudet, asteli eräänä päivänä pohjoisesta päin parhaassa ijässään oleva työmies, kirves olalla. Hänen seurassansa oli vaimonsa, parin pienen lapsen kanssa. Pieni oli kylämme silloin, mökki siellä, mökki täällä. Mutta tämä pieni perhe mielistyi seutuumme, se päätti rakentaa tänne majansa, virittää täällä valkean omalle liedelle. Rehellisellä työllään sai se sitte oman talonasemansa, jolle laati vähäisen mökkinsä.[5]

Ote Jyväskylän kartasta 1840

Jo tulovuonna Jaakko osti 11,42 6/7 (?) hopearuplalla tontin 112.[6] Vuonna 1854 syntyneen muistelijan mukaan perheen koti oli Rantakadun varrella "Isonlähteen" kohdalla. Hänen muistoissaan Jaakko ja Susanna "olivat kumpikin kookkaita, lähes kolmen kyynärän mittaisia, laihoja, luisevia pohjalaisia ja puhuivat kotiseutunsa murteella myöskin suomea, johon etenkin Jaakko oli hyvin perehtynyt." [7] Jaakkohan oli suomenkielisestä pitäjästä kotoisin.

Siitä milloin Jaakko aloitti sivutoimisen tiedottajatoimen Jyväskylässä ei ole yksinkertaisesti tietoa tavoitettavissa. Tiedotuksesta on sentään muistitietoa:

esim. määräaikaisten markkinain alkamisesta yleisölle ilmoitettiin rummuttamisella katujen kulmassa sekä muistutuksella niitä rauhassa ja sovussa viettämään. Toimitusta sanottiinkin "markkinarauhan rummuttamiseksi". [...] Muistan lisäksi, että määrätystä maksusta sai ken tahansa rumpalin ja kaupunginpalvelijan katujen kulmassa esiintymään, esim. kun joltain hevonen tai jotain muuta arvokasta oli varastettu ja varkaasta tietoja haluttiin. Kerran, kun odotettiin läänin maaherran kaupunkiin saapumista ja järjestysoikeus rummuttamisjulistuksella määräsi talonomistajat katuojansa puhdistamaan, kuuli minun vähäinen veljeni kun määräys julistettiin. Hän juoksi kiireesti äitimme luokse touhuten: "torit, karut puhtaiksi, sillä keisari tulee!"[7]

Keski-Suomi 14.4.1877
Sanomalehti-ilmoitus kertoo, että Jaakko Peldolin pyysi eron rumpalin toimesta keväällä 1877. Kaksi vuotta aiemmin hän oli viettänyt kultahäät vaimonsa kanssa ja kuolema kutsui 10.8.1877.[8] Ainoa poikansa lähti vielä aikaisemmin, 19-vuotiaana 12.10.1851.

Jaakon ja Susannan esikoinen Wilhelmina piikoi Jyväskylässä ja meni 22.1.1854 naimisiin maalari Johan August Sandelinin (s. 7.8.1820) kanssa. Wilhelmina kuoli jo ennen vanhempiaan, 28.8.1867.[9] 
Keski-Suomi
5.4.1892

Sisarensa Adolfina muutti vuonna 1856 Helsinkiin. 
Sanna Lisa lähti perään vuotta myöhemmin, palasi Jyväskylään vuoden 1865 alussa ja lähti Pietariin puoli vuotta myöhemmin.[8] Hän palasi sieltä vuonna 1877 Jyväskylään asumaan leskeksi jääneen äitinsä kanssa. [10] Äitinsä kuoltua 95-vuotiaana 3.4.1892, Sanna Lisa meni 26.12.1893 naimisiin heinolalaisen kultaseppä Johan David Smedbergin kanssa. [11]

Adolfina oli naimisissa äitinsä kuollessa. Hän oli päätynyt tai päätyi Pietariin, josta hän muutti aviomiehensä työnjohtaja Johan Vilhelm Sundbergin (s. 6.10.1843) kanssa virallisesti Jyväskylään vuonna 1906, mutta mies oli kuolleessaan 17.5.1907 Jepuan kirkonkylässä.[12] Mahdollisesti Adolfina oli palannut epävirallisesti jo aiemmin, sillä muistelijan mukaan aviomiehen "mainittiin enimmäkseen oleskelleen Pietarissa". Hänen tiejensa mukaan sekä Adolfina että Sanna Lisa "leskeksi jouduttuaan asuivat useat vuodet täällä vanhempainsa entisessä talossa, jonka rouva Sundberg omisti.[7] Susanna Elisabet kuoli 82-vuotiaana elokuussa 1918 ja Adolfina 21.1.1920, molemmat joulukuussa.[13]

Onnistuikohan pesänselvittäjä jäljittämään Wilhelminan lapset Otteliana Wilhelmina (s. 18.5.1858) ja Otte Wilhelm (s. 16.12.1859) Sandelin, jotka lähtivät teini-ikäisinä 1870-luvulla Pietariin? Otte Wilhelm oli lähdön jälkeen ollut sotaoikeuden edessä ja tuolloin hänen sanotaan olleen kotoisin Jyväskylästä.[14]


[1] Kaustisten kastetut, RK 1800-1806, 39
[2] Lohtaja RK 1810-16, 165
[3] Kaarlela 1824-35 s. 99
[4] Jyväskylä RK 1838-1853, 112; RK 1854-1871, 222(N:o 112); LK 1839-1854, 112
[5] Kirjekortti Jyväskylästä 17.7.1875
[6] Jyväskylän asutus- ja henkilöhistoriaa tonttiomistuksen pohjalla. Sisä-Suomi 24.3.1927
[7] F. Wessman. Kotikyläläisiä XII. Jaakko Peldolin, kaupungin rumpali. Keskisuomalainen 11.1.1922
[8] Jyväskylä RK 1854-1871, 222(N:o 112); RK 1870-81, 245 (N:o 112)
[9] Jyväskylä RK 1838-53, 30 & 73; 1854-1871, 102, 98, 124
[10] Jyväskylä RK 1870-1881, 245 (N:o 112)
[11] Jyväskylä RK 1891-1900, 215
[12] Jyväskylä RK 1901-1910, 281; Keski-Suomi 25.5.1907
[13] Keskisuomalainen 18.8.1918 & 23.1.1920
[14] Nya Pressen 22.3.1886

Ei kommentteja: