tiistai 19. maaliskuuta 2024

Johanna Elisabet Beckmanin elämästä (2/3)

Edellisessä osassa solmittu Johanna Elisabet Beckmanin avioliitto ei kariutunut väitettyyn rakkaussuhteeseen Porvoossa asuessa. Kun aviomiehensä Jonas Kiellgren sai kirkkoherran viran, jonka mahdollisesti appensa hänelle "osti", niin Johanna Elisabet muutti kanssaan Myrskylään. Sovun merkkinä pariskunta kävi yhdessä ehtoollisellakin tapaninpäivänä 1740. Kuitenkin jo kaksi viikkoa myöhemmin Jonas Kiellgren kävi selostamassa vaimonsa aviorikoksia Porvoon tuomiokapitulissa ja raastuvanoikeudessa mukanaan kirje, joka todisti salaisista tapaamisista.[1]

Ilmeisesti tämän jälkeen  Johanna Elisabet Beckman lähti ja pääsi vanhempiensa luo Biurböleen. Isä Petter Beckman lähti Bjurbölestä hakemaan Myrskylään jäänyttä omaisuutta. Keskellä yöllä pappilassa pakattiin rekeen myötäjäiset: hopeaa, vaatteita ja kangasta. Jonas Kiellgren hätyytti apua naapurista ja ylioppilas Jakob Hakelin tuli portille, mutta Petter Beckman veti miekkansa esiin ja uhkasi sekä nuorta miestä että vävyään. Jonas Kiellgren kiljui suomeksi "ottakaa kiinni ryöväri, ottakaa kiinni murhaaja". Reen perään lähdettiin ja se saatiin kiinni. Tässä yhteydessä Jakob Hakelin löi Petter Beckmania takaraivoon, minkä seurauksena hän kuoli pappilassa seuraavana iltana.[1] Porvoon hautauslistan mukaan Petter Beckman kuoli 27.1.1741, mutta hänet haudattiin vasta 12.11.1741. 

Viranomaiset tulivat 31.1.1741 vangitsemaan Jonas Kiellgrenin, jonka vankeus kesti lähes vuoden. Hovioikeus antoi tuomionsa Petter Beckmanin kuolemaan liittyen 5.11.1741 ja vapautti Jonas Kiellgrenin. Hän kuitenkin sai sakot varomattomuudestaan tilanteessa. Kiellgrenin vaimoaan vastaan esittämät syytökset olivat edenneet myös hovioikeuteen, jossa 15.11.1741 päätettiin, ettei mitään olennaista oltu saatu todistettua.[1]

Kun Johanna Elisabet Beckman 12.1.1742 synnytti tyttölapsen, Kiellgrenillä oli pitävä todiste. Hän oli ollut vangittuna, joten hän ei voinut olla pian syntymänsä jälkeen kuolleen lapsen isä. Talvikäräjillä Johanna Elisabet Beckman selitti lapsen isäksi metsässä kohtaamansa koiran ja pyssyn kanssa liikkuneen täysin tuntemattoman miehen, joka epäilemättä kuitenkin oli ollut ruotsalainen upseeri.[1] 

Asioiden käsittelyä hidasti ainakin hattujen sota ja pikkuviha. Johanna Elisabet Beckman pyysi myös omasta puolestaan avioeroa, josta annettiin tuomio Myrskylän ylimääräisillä käräjillä 25.8.1743, minkä jälkeen tuomiokapituli antoi varsinaisen erokirjeen 26.11.1743. Keskenään aviopari oli sopinut, että 4-vuotias tytär Kristina Dorotea jäisi isälle. Lapsen elättämiseksi Johanna Elisabet Beckman luovutti isältään saamansa perinnön Jonas Kiellgrenille ja tälle oli luvassa myös äidin isäpuolen Jacob Moldenin lahjakirjeestä juontuva etu.[1]

Jonas Kiellgrenin ura eteni vuonna 1746 Skaran hiippakunnan Flobyyn, jonne Johanna Elisabetin tytär siis muutti myös.[1] Myös Johanna Elisabet jätti Uudenmaan taakseen, mutta siitä lisää sarjan viimeisessä osassa.

Petter Beckmanin leski Dorotea Bode meni Porvoossa 12.9.1745 naimisiin kuninkaallisen amiraliteetin kapteeniluutnantin Erik Magnus Paulinin kanssa. Ehkä he olivat kohdanneet hattujen sodan vaiheissa? Erik Magnus Paulin muutti Karlskronasta Biurböleen ja pariskunta asui siellä lopun elämänsä. Dorotea Bode kuoli vuonna 1775 ja Eric Magnus Paulin 8.5.1779. [2] Perinnönjaosta maailmalle kadonneille lapsille tuli paikalliselle hallinnolle ongelma, jota helpotettiin muuttamalla irtain omaisuus käteiseksi.

Posttidningar 4.10.1779

Dorotea Boden tyttäristä oli Johanna Elisabetin jälkeen todennäköisesti vanhin oli Anna Dorothea Beckman (s. 1727), joka vietti häänsä reviisori Anders Lembergin kanssa Tukholmassa marraskuussa 1756. Anders Lemberg oli ilmoitettu isäksi jo kun 10.5.1752 Tukholmassa syntynyt Carl Gustaf vietiin kasteelle. Samoin kun kastettavana oli 24.6.1752 syntynyt Fredrika Ulrica, joka sai kummeikseen sekä äidin äidin että Sabina-tädin. Äiti ja tytär tulivat Bjurböleen, josta käsin tytär meni naimisiin 4.10.1774.[2, 3, 7]  

Posttidningar 3.8.1799
Sabina Beckman (s. ~1734) vihittiin Porvoossa 30.7.1758 avioliittoon Skaran rykmentin vääpelin Anders Kiellbergin kanssa. Heidän poikansa Gabriel syntyi Skaraborgin läänin Väringin seurakunnan Törestorpissa 28.5.1759. Pidempiaikaiseksi asuinpaikaksi seurakunnassa tuli Dammsängen, jossa syntyi Karl Gustaf 22.9.1761, Ulrika 10.1.1764, Maja Stina 18.4.1769 ja Anders 5.12.1770.[5] Sabina ei kuitenkaan ollut täysin aloillaan, sillä kaksoset Fredric ja Carl Magnus syntyivät Bjurbölessä 27.11.1765.[2] Anders Kiellberg kuoli Väringissä syksyllä 1792.[6]

Charlottan (s. 1735) Sara-tyttären syntyessä 12.1.1755 Bjurbölessä, tämän isä Theodor Morin oli vääpeli. Runsasta vuotta myöhemmin mies oli kersantti, kun tytär Friderica Charlotta syntyi 1.9.1756. Tämän jälkeen Theodor Morin lähti Porvoosta Pommeriin ja Charlotta Beckman otti 18.7.1761 muuttokirjan Tukholmaan.[2] Siellä Theodor Morinin ura eteni ylisotakomissaariksi ja perheellä oli varaa m.m. kattaa pöytä Itä-Intiasta tuodulla posliinilla. Sekä omistaa maatila, jossa Charlotta Beckman kuoli vuonna 1773. Aviomiehensä eli vielä 4 vuotta. Molempien surijoina olivat Saran ja Fredrika Eleonoran lisäksi veljensä Erland Magnus, Carl Theodor ja Adolph Reinhold. [4]

Nuorin sisaruksista oli vuonna 1766 upseerin vaimo Venäjällä. [3]

Lähteet:

[1] Wilhelm Lagus: Skalden Johan Henrik Kellgrens finska lefnadsminnen (1884), 9-15

[2] Porvoon vihityt&kastetut, rippikirjat 1749-1759, 259; 1754-1770, 81; 1771-1776, 43

[3] Anbytarforumilla Kurt Hultgrenin tammikuussa 2001 jakama perukirjatieto, jota en saanut vahvistettua. 

[4] Toresund (D) C:2 (1761-1824) Bild 188 (AID: v62338.b188, NAD: SE/ULA/11558); Hedvig Eleonora (A, AB) FI:4 (1766-1785) Bild 136 / sid 265 (AID: v85669a.b136.s265, NAD: SE/SSA/0006); Stockholms rådhusrätt 1:a avdelning (AB) F1A:245 (1777) Bild 1750 / sid 159 (AID: v222860a.b1750.s159, NAD: SE/SSA/0145a); Selebo häradsrätt (AB, D) FII:3 (1771-1783) Bild 340 / sid 338 (AID: v147835.b340.s338, NAD: SE/ULA/11314)

[5] Väring (R) C:1 (1688-1774) Bild 114 / sid 249 (AID: v56668.b114.s249, NAD: SE/GLA/13637); Väring (R) C:1 (1688-1774) Bild 117 / sid 255 (AID: v56668.b117.s255, NAD: SE/GLA/13637); Väring (R) C:1 (1688-1774) Bild 120 / sid 261 (AID: v56668.b120.s261, NAD: SE/GLA/13637); Väring (R) C:1 (1688-1774) Bild 170 / sid 347 (AID: v56668.b170.s347, NAD: SE/GLA/13637); Väring (R) C:1 (1688-1774) Bild 172 / sid 355 (AID: v56668.b172.s355, NAD: SE/GLA/13637); Olof Parkin sukutaulu

[6] Väring (R) C:2 (1774-1849) Bild 185 / sid 35 (AID: v56669b.b185.s35, NAD: SE/GLA/13637)

[7] Hedvig Eleonora (A, AB) EII:4 (1756-1774) Bild 12 (AID: v85658.b12, NAD: SE/SSA/0006); Jakob och Johannes (A, AB) CIa:15 (1751-1759) Bild 325 / sid 359 (AID: v86368.b325.s359, NAD: SE/SSA/0008); Hedvig Eleonora (A, AB) CI:10 (1755-1757) Bild 21 (AID: v85578.b21, NAD: SE/SSA/0006)

Ei kommentteja: