Ajatuksia digitoiduista kartoista

Olen viime päivät etsinyt 1700-luvun puolivälin mahdollisimman yksityiskohtaista Suomen karttaa, jonka digitointi mahdollistaisi otteiden käyttämisen kirjan kuvituksena.

1. ajatus: Mitenköhän tiedonhaun ammattilaiset tätä lähestyisivät? Minä löysin yhden digitoidun kartan omista kirjanmerkeistäni, yhden selaamalla Doriasta Kartat-kokoelmaa sivu sivulta ja yhden hakiessani Finnasta jotain muuta. Ja pari muistettuani Itämeren länsirannallakin olevan elämää.

2. ajatus: Mitenköhän Kansalliskirjasto on päättänyt käyttämänsä tiedostomuodot ja tarjotun digitointitarkkuuden. Tarkoitukseeni turhan varhaiset Magnus Ducatus Finlandiae -nimikkeet tarjoavat katsauksen (vuosien varrella syntyneeseen?) variaatioon:

• Aarteet pdf 1,637 Mt 
• Kartat : Suomen karttoja ja kartastoja : 2. Suomen valtiollisia yleiskarttoja  pdf 1,585 Mt 
• Kartat : Suomen karttoja ja kartastoja : 2. Suomen valtiollisia yleiskarttoja pdf 2,664 Mt 
• Kartat : A. E. Nordenskiöldin karttakokoelma : A. E. Nordenskiöldin kokoelman karttoja ennen vuotta 1800  jpg 13,64 Mt 
• Kuvat : Helmi - näytteitä Kansalliskirjaston kokoelmista  (Metatietojensa mukaan Nordenskiöldin kokoelmasta) 6 pientä jpg:tä 
• Kartat : Aarno Piltzin karttakokoelma  jpg 15,11 Mt 

(Oikea tarkkuuden mitta on resoluutio, mutta menen nyt yli siitä, missä aita on matalin.) Lähetin viikonloppuna eräästä toisesta kartasta Kansalliskirjastoon tiedustelun ja sain vastauksen

meidän Doriassa olevat kartat on julkaistu tosiaan aika vaihtelevalla laadulla. Esimerkiksi Nordenskiöldin irtokartat on tehty valokuvaamalla joten niistä emme saa ilman kunnon digitointia parempilaatuisia julkaistua.

Suomen karttojen osalta, joihin tuo esimerkkisikin kuuluu, on sattunut kyllä suorastaan jonkinlainen työtapaturma tahi ajatusvirhe, ja osa niistä on julkaistu PDF-formaatissa ja 200 dpi:n resoluutiolla. Tiedämme toki ettei tämä pitkälle riitä ja parempilaatuinen uudelleenjulkaisu onkin suunnitelmissa.

3. ajatus: Mitä tiukkaan puristetuilla tiedostoilla ajatellaan tehtävän (ellei kyseessä ole työtapaturma tahi ajatusvirhe)? Käytännön esimerkki alkuperäisestä tarpeestani. Aikojen alussa Kansalliskirjasto tai Helsingin yliopiston kirjasto digitoi kartan Svea ock Göta Riken med Finland och Norland : afritade i Stockholm år 1747 tällaiseksi 300 kilon jpg:ksi

Olisikohan Hämeenlinna tässä?

Tuoreempi digitointi samasta tai samannäköisestä on Dorian kokoelmassa Kartat : Suomen karttoja ja kartastoja : 1. Suomi osana Eurooppaa, Ruotsia, Venäjää. Melkein 3 megan pdf:stä Hämeenlinnan ympäristö erottuu jo paremmin, mutta ei (tietenkään) äärimmilleen suurennettuna kovin tarkasti.

Kungliga Biblioteket on puristanut omat digitointinsa samasta vuoden 1747 kartasta 3 megan ja 11 megan pdf:ään. Jälkimmäisen ero edelliseen esimerkkiin on minusta selvä.

Mutta koska tarvitsen myös tiet, käyttökelpoisin lienee Kansallisarkiston väritön Charta öfver Finland år 1747. (Yleisk. Ia* 151/- -). Siinä on samalta alueelta enemmän tietoa

jonka kaiken pystyy lukemaan.

4. ajatus. Ne, jotka kuvittelevat digitoinnin tekevän tutkimustyön helpoksi, eivät ole sitä itse tehneet.