tiistai 28. helmikuuta 2017

Aseellinen pankkiryöstö helmikuussa 1906


Fyrenin 6/1906 kuva pankkiryöstöstä alaotsikolla Kauniin Elsan seikkailu herätti tietenkin mielenkiintoni. Perusteellinen selvitys tapahtumista oli suomeksi esitetty ainakin Tyrvään sanomissa 2.3.1906. Kyseessä oli Venäjän valtiopankin haarakonttorin ryöstöstä Helsingin Pohjois-Esplanadi 7:ssä 26.2.1906. Poliisin saapuessa paikalle
oli pankin toimitushuone tyhjä, mutta eräässä pienessä huoneessa heti käytävän vieressä oikealla makasi suullaan lattialla pankin Vahtimestari Palandin verissään ja eräässä samantapaisessa huoneessa olivat kaikki pankin virkamiehet teljettyinä. Pankin telefoonijohto oli katkaistu. Pankin virkamiesten kertomuksen mukaan oli 10—12 tuntematonta henkilöä noin klo 2 aikaan tunkeutunut pankkiin, paljastaneet heti revolverinsa ja ampumisen uhalla pakottaneet kaikki huoneessa olijat nostamaan kätensä, karkottaen heidät sen jälkeen toimitushuoneesta yllämainittuun sivuhuoneeseen. Vahtimestari Palandin ei liene tyydyttävästi totellut käskyä, jonka vuoksi häntä heti ammuttiin. Ruumista tarkastettaessa huomattiin, että häneen oli sattunut 3 laukausta, yksi vasempaan korvaan, yksi rintaan ja yksi vatsaan; viimeksi mainittu oli murskannut täydellisesti vainajan kellon ja tunkeutunut ruumiiseen, sitäpaitsi huomattiin ruumiissa 3 teräaseen, otaksuttavasti tikarin iskua, joista yksi oli sattunut rinnan oikeanpuoliseen osaan ja 2 selkään. Kielenkääntäjä Gawrilowin käteen oli sattunut laukaus, joka otaksuttavasti oli osunut harhaan.
Kuvan keskellä oleva Elsa Zilliacus oli töissä Yhdyspankissa ja oli valtiopankin konttorissa liikeasialla. Häneltä venäjää ja saksaa puhuneet ryöstäjät veivät rahasalkun, mutta mitään muuta erityistä ei tapahtunut. Fyrenin piirrokseen hän pääsi varmaankin sukupuolensa tähden.

Piirros Fyrenissä 9/1906 on kuin pysäytyskuva toimintaelokuvasta. Käynnissä on kahden ryöstäjän kiinniotto Keravalla (ks. esim Åbo Posten 2.3.1906). Arviolta 15 hengen ryöstäjäjoukosta saatiin kuusi epäiltyä kiinni ennen kuin Tyrvään Sanomat juttunsa julkaisi. Varastetun rahasumman suuruudesta ei ollut vielä varmuutta, mutta kassassa arveltiin olen 120000 ruplaa ja 80000 markkaa.

Onkohan missään markan ja ruplan kurssihistoriaa autonomian ajalta? Ainakin Perä-Pohjolainen on rahakursseja julkaissut ja 27.1.1906 Suomen sisällä käytetty kurssi oli 37,5 kopeekkaa = 1 markka eli 120000 ruplaa vastasi 320000 markkaa. Koko ryöstösumma arvioitu siis 400000 markaksi, mikä on nykyeuroina noin puolitoista miljoonaa. Riitti siis jaettavaa.

Kalevassa 7.3.1906 osattiin jo kertoa, että
Näyttää sangen varmalta, että tuon hurjan rohkean Venäjän valtiopankin ryöstön Helsingissä, teon, jonka vertaista tuskin tavataan muualla kuin "kaukaisen lännen" rikoskertomuksissa tai Venäjällä vallankumousliikkeen yhteydessä, ovat tehneet muutamat maassamme oleskelevat venäläiset, vallankumoukselliset pakolaiset. Joskin heillä mahdollisesti olisi ollut rikostoverina tai neuvonantajana joku suomalainen, ei se pääasiaa muuttaisi. Vastuu tapahtuneesta ei ole suomalaisten kannettava. 
Tekoa arvostellessa ei voi tietysti olla siitä kuin yksi mielipide: se oli raskas, kauhea rikos. Raskaammaksi tavallista sen tekee vielä sekin, että sen ovat tehneet täällä Suomessa turvaa hakeneet — ja löytäneet — pakolaiset.
Kas, kuullostaa ikävän tutulta tekstiltä.

P. S. Ryöstö mainitaan Lenin-museon uudistetussa perusnäyttelyssä bolshevikkien pankkiryöstönä.

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Nuo tapahtumat jatkuivat näkyvällä tavalla Tampereella, missä tuli lisää kuolonuhreja
suuren yleisön seuratessa. Lopuksi miehet nujerrettiin paloruiskujen avulla ja heidät pidätettiin.Tämä tunnetaan ns. Tschokken juttuna, sillä päätekijät, jotka myös tuomittiin, olivat latvialaiset veljekset Jan ja Karl Tschokke. Ryöstö oli osa bolshevikkien varainhankintaa.