maanantai 24. lokakuuta 2016

Varallisuusverosta 1800

1802-projektin puitteissa törmäsin Norrköpingin valtiopäivillä määrättyyn varallisuusveroon. Olin siitä toki kuullut aiemminkin, mutta suhteellisen harvoin se tulee mainittua sukututkimuksessa tai paikallishistorioissakaan.

Syynä ei ole ylettömän vaikea saavutettavuus. Veron määrittelyt ovat käytettävissä Kansallisarkistossa "Ruotsista kuvatuilla mikrofilmeillä". Kyseisistä luetteloista pitää etsiä kohta Skrivelser till Kungl. Maj:t > Förmögenhetsuppskattningen 1800-1805 ja siitä saa sitten lääneittäin mikrofilmien numerot.

Turun ja Porin lääniä oli kolme filmiä ja ilmeisesti kihlakunnittain ryhmitellyt pitäjät tuntuivat olevan täysin satunnaisessa järjestyksessä. Alussa ei ollut hakemistoa, joten ei auttanut kuin rullailla. Rullailun yhteydessä huomasin jo, että maasedulla tilan isäntien kohdalla ei ollut kovin eksoottista tietoa, mutta joko pitäjän yhteydessä tai kihlakunta(?)paketin lopussa oli erikseen ei-isännät, joilla oli varallisuutta. Tämä voi tuottaa mielenkiintoisia löydöksiä.


Luin etukäteen artikkelin (Jutikkalan? Miksi hävitin muistiinpanot?),
Lisäys 20.12.2016 muistiinpanojen löydyttyä. Eino Jutikkala: Varallisuussuhteet Suomessa Ruotsin ajan päättyessä. HAik 3/1949 s. 170-206
jossa selostettiin tarkasti veron määrääminen. Tilallisten osalta merkittävää on se, että tilojen arvo arvioitiin tätä veroa varten erikseen eli listan luku on jossain määrin "todellisempi" kuin muiden veroluetteloiden manttaalit. Esimerkiksi minulle tutussa Kokemäen Haistilassa:
  • 7/12 (~0,58) manttaalin Härkälän puolikkaat saivat kumpikin verotusarvon 1500
  • 1/2 manttaalin Nikkilä verotusarvon 600
  • 2/3 (~0,66) manttaalin Mikola verotusarvon 800
Härkälä siis kylän arvokkain tila, jopa puolikkaana. (Sekä Piskulla että Jakolalla verotusarvo 300.)

Mutta ei se tietenkään ollut pitäjän arvokkain. Kokemäenkartanon (ilman Pyhänkorvaa) arvo oli 12000, mutta verotusta varten tästä vähennettiin velat, jota oli 7530 yksikköä. Samaa näppärää veronkiertoa pääsivät harjoittamaan myös Forsbyn (arvo 2000, verotettavaa 700) ja Vitikkalan (arvo 3000, verotettavaa 222) omistajat.

Omistustiedot luettelossa eivät olleet tarkalleen oikein, minkä huomasin esivanhempieni Villiön Färkin (arvo 2500) kohdalla. Tilaa ei tuolloin omistanut Gabriel Gottleben vaan äitinsä. (Villiön Simula 3000, Väylä 2500)
 
Sukututkimuksellisesti anti ei ole valtaisa, mutta jos juuret ovat maata omistamassa väestössä, voi olla ihan hauskaa/terveellistä ymmärtää miten tilan arvo suhteutui ympäristöönsä. Vaikka itselläni on jonkinlaista paikallistietoutta niin lukujen väliset suhteet pääsivät yllättämään.

Varallisuusveroa verkosta hakiessani yksi osuma oli Esko Linnakankaan Historiallinen verokirja, jonka lukemisesta voisi saada historiallista perspektiiviä?

Kuva on ote Jan Brandesin maalauksesta Allegorische voorstelling van oorlogsdreiging in Zweden, Rijksmuseum

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Jos nettovarallisuuden laskennan perusperiaate on veronkiertoa, onko kaikki itseä rikkaammat kapitalistisikoja?

Kaisa Kyläkoski kirjoitti...

Olet aivan oikeassa nettovarallisuuden suhteen. Kun velkoja oli vain säätyläisillä ajatuksiani kiusasi ajatus, että tavallisempien talollisten saatavilla olevia rahoitusmahdollisuuksia käsiteltiin toisin. Mutta tässä olisi kyse veron määrittelystä eikä sen kierrosta.