Ennen joulua tuttavani lähetti minulle kopion korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä. On kiva kun on kivoja kavereita.
En tuntenut juttua etukäteen, joten vaati pari lukukertaa tolkun saamiseen. Pointti: sukututkija sai tietoja tuoreista kirkonkirjoista, mutta ei saanut itse kirjoja katsoa. Eli päätös heikentää tutkimuksen laatua, nostaa hintaa, hidastaa (mahdollisesti pysähtymispisteeseen asti), mutta ei varsinaisesti estä sukututkimusta. Ei herättänyt tunteitani suuntaan eikä toiseen, sillä olen pitänyt näppini erossa 1900-luvun tutkimuksesta ja turvautunut tarvittaessa maksullisiin sukuselvityksiin miettimättä suuremmin laatua, hintaa tai niiden suhdetta.
Jätin siis kommentoimatta täällä. Sitten juttu tuli esiin SSS:n vuoden ensimmäisen hallituksen kokouksen tiedotuksessa. Tämän tiedotteen luin "no, voi voi" -mentaliteetilla.
Kunnes iski päähäni ajatus, että ellen pääse selaamaan läpi Kokemäen seurakunnan 1900-luvun ensimmäisen neljänneksen rippikirjoja, en saa viimeisteltyä siirtolaistutkimustani (joka ei ole sukututkimusta eli en edes tiedä mitä pykäliä siihen sovelletaan) sille laatutasolle, että sen toimittamisessa kirjaksi olisi mieltä.
Jee.
(Kommentointia aiheesta löytyy SukuForumilta ja Petteri Järvisen blogista.)
1 kommentti:
Hätäpäissäni soitin syntymäkuntani kirkkoherranvirastoon (mikä nimihirviö) ja kysyin aikaa sukututkimustani varten.
Ei ainakaan vielä kielletty tulemasta.
Minulla on muutamia henkilöitä, joiden kohtaloita aion vielä selvittää 1900-luvun puolella.
Korostan, että tiedot tulevat vain minun käyttööni.
Olisi liian hankalaa, mikäli joutuisin kyselemään em tietoja joiltakin sukulaisilta.
He kun eivät niistä tiedä tai eivät ainakaan halua tietää.
Lähetä kommentti