Palkittuja opettajia vuonna 1912

"Kiertokoulunopett. Matti Ranta (synt. 1836) on seurakunnallisen opetuksen uskollisen työntekijän perikuva, sillä noin 30 vuotta on hän kiertänyt opetusta antamassa Laihialla, ehtien sillä ajalla koulia melkein koko nykyisen miespolven. Mutta itse opettaja elää nyt varjossa raajarikkona vanhuksena."

"Toinen kunnioitettava vanhus ansiokkaiden kiertokoulunopettajain joukossa on Samuli Tihvera (synt. 1841), joka toimittuaan jonkun aikaa pyhäkoulunopettajana jo 40 vuotta sitten alkoi Kirvussa kiertokoulunopettajan työn, jossa yhäkin on. On siinä ollut vetämistä yhden pitäjän nuorison opetuksessa ja 12 oman lapsen kasvattamisessa. "

"Suurelle maailmalle ei ole paljoa kuulunut yli 80 vuotiaan torpparinlesken Ulrika Hakalan 35 vuotta jatkuneesta opetustyöstä Laitilan Leinmäen kylässä, mutta ihmiselämässä sillä varmaan on ollut suuri vaikutuksensa. Yhä vieläkin vanhus heikoilla voimillaan yrittää jatkaa opetustaan omassa pienessä asunnossaan, jonne Topeliuksen kunniapalkinto päivänsäteenä nyt pilkistää."

"Samallainen vanha torpparinleski on Isonjoen Vanhassakylässä pikku mökissään asuva Albertina Hietanen (synt. 1842), joka 40 vuotta on kylän asukkaiden todistuksen mukaan menestyksellä antanut tuota kaikkein tärkeintä opetusta pienokaisille. Hän sopii rivin päättäjäksi, sillä hän on joukosta nuorin — ainoastaan 70 vuotias!"

Tekstilainaukset: Opettajain lehti : kansanopetusta käsittelevä kuvallinen viikkolehti. no 3/1912
Tunnelmakuva: Daniel Nyblinin mv-valokuva Pekka Halosen maalauksesta Oijustie (1892)
Tausta: Tammikuun 14. päivän rahasto

Palkittuja opettajia vuonna 1912

"Itsellisen leski Liisa Antintytär Hautamäki Karvialla. Syntynyt v. 1828, siis lähes 84 vuoden ikäinen, hän on kunniavanhus tämän päivän juhlavanhusten joukossa. Hän on 19 vuotta ollut kiertokoulunopettajana ja sen jälkeen vielä kolmattakymmentä vuotta kotonaan kesät talvet opettanut lapsia siunauksella ja menestyksellä. Lieneekö maassamme montakaan tällaista työssä olevaa 84 vuotiasta opettajaa!"

Liisa Antintytär on syntynyt Karvialla 8.9.1828 Niskaniemen isännän Anders Johanssonin ja tämän vaimon Lisa Johansdotterin tyttäreksi. Hän meni naimisiin Kuuselan Hautamäen torpan pojan Abel Johanssonin kanssa 1840-luvun lopussa (?). (RK 1847-1853, 1854-1860, 1861-1867 s. 174, 1867-1878 s. 280, s. 282, )

"Kyläkoulumestari Johan Jakob Vinberg on syntynyt v. 1830 ja 40 vuotta Pirttikylän Sidbäckin kylässä uurastanut työssä, joka on pitänyt koko seudun lukutaitoa tunnetusti tyydyttävällä kannalla ja ollut hyödyksi ja siunaukseksi lukemattomille ihmistaimille."

Johan Jakob syntyi Pirttikylässä 23.7.1830 räätäli Jakob Vinbergin ja vaimonsa Anna Andersdotterin pojaksi. Heidät oli vihitty Pirttikylässä 26.2.1829, jolloin Annalla sukunimenä Uppgård.
Pirttikylän nuorisoseuraa oli vuonna 1895 perustamassa Viktor Winberg, joka lienee läheistä sukua kyläkoulumestarille.

"Leski Emilia Sofia Thomassonin kodissa Lovisassa on puolen vuosisataa ollut tuvan täydeltä kaupungin pienokaisia, joita opettaja rakkaudessa ja palkkaa pyytämättä on ohjannut tiedon ensi urille. Rouva Thomasson on syntynyt v. 1840 ja kuuluu siis tämänkin puolesta opettajain kunnialuokkaan."

Tekstilainaukset: Opettajain lehti : kansanopetusta käsittelevä kuvallinen viikkolehti. no 3/1912
Kuva Loviisasta Åbo Akademin kirjasto, Flickr
Tausta: Tammikuun 14. päivän rahasto

Palkittuja opettajia vuonna 1911

"Suutarinleski Sofie Karolina Gröning Tenholasta, synt. 1832 ja neljäkymmentä vuotta hiljaisuudessa toiminut pienokaisten alkuopettajana;"

"Nauvon meripitäjässä asuva 77 vuotias itsellisnainen Helena Grandell joka jo 25 v. ikäisestä tähän saakka on uskollisesti työskennellyt lastenopettajana;"

"Laivurintytär Edla Karolina Holm (synt. 1838) Inkoon Bjursin kylästä, lapsista saakka rampa, aikaisista nuoruudesta tähän asti uupumaton kotiseutunsa lasten opettaja;"

"Mäkitupalaisen leski Maria Yrjöntytär Kujanpää Ikaalisten Kurkela kylästä, synt. 1842, hänkin yli 50 vuotta toiminut palkattoman lastenopettatajan raskaassa, mutta siunausrikkaassa työssä;"

"Itsellisnainen Kreeta Juhontytär Vakkolan kylästä Askulassa, missä jo kauan ennen kierto- ja kansakouluja opettanut lapsukaisia; itse jo 81 vuoden ikäinen ja hyvin virkavapautensa ja kunniapalkinnon ansainnut."

"Torpanmies Heikki Savolainen (synt. 1839) Nilsiän Halunasta, kuudettakymmentä vuotta häärinyt lasten alkuopetuksessa, sen lisäksi pyhäkoulun ja virsikanteleen soiton opettajana;"

"Kyläkoulunopettaja Amanda Maria Haglund, 68 vuoden ikäinen neljänkymmenen vuoden kuluessa ohjannut pienen Getan serakunnan melkein koko nykyisen sukupolven opin teille ja sillä ansainnut armoa koko Ahvenanmaalla."

Tekstilainaukset: Helsingin Sanomat 14.1.1911
Tunnelmakuvana Daniel Nyblinin mv-valokuva Albert Edelfeltin maalauksesta Kalastamassa
Tausta: Tammikuun 14. päivän rahasto

Palkittuja opettajia vuonna 1910

"Neiti Hilda Zenobia Elfvengren Lappeenrannan kaupungissa syntyi v.1834 ja sai jo nuoruudessaan kantaa enemmän köyhyyttä ja työtä kuin useimmat muut virkamiesten tyttäret. Viisikymmentä vuotta on hän opettanut lapsosia palkkanaan muutamia roposia sekä kaikkien paikkakuntalaisten myötätuntoisuus ja kunnioitus."

Hilda Zenobia Elfvengren on syntynyt 26.10.1834 Lappeenrannassa. Hänen isänsä oikeusraatimies Anders Fredrik Elfvengren kuoli samassa kaupungissa 6.9.1836. (Lähteenä Ossian Mestertonin sukutaulu)

"Hartaalla kunnioituksella mainitsemme Topelius-palkinnan saajain joukossa myöskin lastenopettaja Joonas Heikkilän, joka on syntynyt 1835 ja 40 vuotta työskennellyt lastenopettajana Vetelissä, missä vieläkin lamautumattomalla hengellä joskin heikenneillä voimilla jatkaa rakkaaksi käynyttä opetustyötänsä."

Joonas Heikkilää esiteltiin kuvankin kanssa lehdessä Nuorison ystävä 5/1911.

"Lautamiehenleski Amalia Adolfina Wahlström nuorin tämän vuotisista palkinnon saajista, on vastikään täyttänyt 73 vuotta. Hän on 41 vuotta pitänyt lastenkouluansa Karjan pitäjässä ruotsalaisella Uudellamaalla. Ikävuodet ja huolet ovat painaneet ruumiin koukkuiseksi, mutta suorassa on muorin arvo ja kunnia pitäjällä."

Tekstilainaukset: Suomalainen Kansa 14.1.1910
Tausta: Tammikuun 14. päivän rahasto

Palkittuja opettajia vuonna 1910

"Merimiehen leski Erika Sundberg, syntynyt 1825 ja neljäkymmentäviisi vuotta työskennellyt Uudessakaupungissa lastenopettajana ja lisäksi sairaanhoitajanakin. Nämä luvut lyhykäisyydessä puhuvat kunnioitusta herättävästä elämäntyöstä."

Erika on rippikirjojen mukaan syntynyt 4.2.1825. Hänen merimiesmiehensä oli jätetty sairaana Marseillesiin vuonna 1860. (RK 1860-1869, 1870-1879)

"Toisena muistopalkinnon saajana on mäkitupalainen Maria Matintytär Blom Petalahdella ruotsalaisella Pohjanmaalla. Hän on syntynyt 1826 ja 43 vuotta opettanut seutukunnan lapsukaisia saaden palkakseen vain ihmisten vähiä antimia. Todistukset kertovat "Maija muorin" entisistä perhe-elämän kärsimyksistä ja hyljätyn vaimon uupumattomasta työstä omain ja vieraitten lasten hyväksi."

"Karttulan Hirvijärventaus-piirin pyhäkoulunopettaja, torpanmies Aatu Pulliainen on juuri saavuttanut tai saavuttamassa 50 virka- ja 80 ikävuotta. Innokkaasti, mutta lapsia kohtaan säyseästi ja vakuuttavasti on ukko-Aatu opetusta jakanut saamatta tähän saakka muuta palkkaa tai palkintoa kuin raamatun."

Aatun monilapsinen perhe näkyy verkon sukutaulustossa.

"Samaa on sanottava toisesta vanhasta pyhäkoulunopettajasta suutari Iisak Syreniuksesta Länsi-Suomen Lapin pitäjässä. Hän on syntynyt 1830 ja 40 vuoden ajat pyhäkoulunopettajana ja muullakin tavoin vaikuttanut kristillinen kansanvalistuksen hyväksi Kuolimaan kylässä. Siihen kiitollisuuteen, jonka kanssaihmiset Syrenius-vanhusta kohtaan tuntevat, yhtyy Helsingistä tuleva kunniakirjakin."

Rippikirjojen mukaan Isak Syrenius on syntynyt 20.2.1833 eli Kuolimaalla torppari Isak Samuelssonin ja Maria Isaksdotterin pojaksi. (RK 1860-1866, 1867-1876, 1877-1886)

Tekstilainaukset: Suomalainen Kansa 14.1.1910
Kuva Uudestakaupungista 1900-luvun alusta. Uudenkaupungin museon FB-sivu
Tausta: Tammikuun 14 päivän rahasto

Palkittuja opettajia vuonna 1909

""Takalan Miinan" pikku tuvassa Hongiston kylässä, Koskella Turun puolessa, on koulu ollut käymässä yhtä mittaa 33 vuotta. Ahkerasti ja mitään palkkaa pyytämättä on siellä aherrettu ja korkeaopppisimmistakin tehty oppineita. Koulunopettaja, Wilhelmiina Takala eli Lavett on opettajasukua, lastenopettajan tytär ja itse jo 7 vuotiaasta ollut mukana opetustoimissa. Runsaasti on elämä jakanut huolia ja vaivaa tällekin uskolliselle opettajalle, kovimman koettelemuksen sittenkin säästi vanhuuden päiväksi, jolloin tulipalo häneltä hävitti kodin ja koulun. Ihmisten kiitollisuutta ei tuli kumminkaan ole voinut hävittää."

Miina Lavett syntyi tammikuussa 1841 Kosken Hongistolla itsellinen Simon Mattsson Lavettin ja vaimonsa Lena Johansdotterin tyttäreksi. Itsekin siis opettajana toiminut Simon oli sotilaan poika. (RK Koski 1867-1876, 1877-1886)

"Ainoa miesopettaja tämän vuotisten muistopalkintojen saajain joukossa on mäkitupalainen Juho Laitinen Kuopion maaseurakunnan Vehmasmäen kylästä. 47 vuotta on hän, pian 68 vuotta täyttävä kirvesmies ja suuren perheen isä, pitänyt pyhäkoulua kinkerikunnassa ja parhaat oppilaansa on rippikoulu sieltäpäin saanut. Hyvin ansaittu on hänen muistolahjansa."

"Kohta täyttää 74 vuoden ijän neiti Charlotta Wendelin Pälkäneellä, missä hän kymmenien vuosien kuluessa on opastanut monta lasta lukemisen taitoon alati perin niukasta korvauksesta. Taudit ja raihnaisuus eivät enää salli hänen jatkaa vaatimatonta kotikouluaan. Työn tunnustukseksi ja myötätuntoisuuden osoitukseksi kohtalon kovin kolhimalle, raajarikkoiselle, aivan varattomalle vanhukselle on pieni muistolahja aiottu."

Tekstilainaukset: Otava 16.1.1909
Tunnelmakuva: Kaarlo Karin piirros. Tuulispää 17.7.1903
Tausta: Tammikuun 14. päivän rahasto

Palkittuja opettajia vuonna 1909

"Kaukana pohjan perillä, Turtolan Ratasjärven kylässä, viettää kahdeksankymmenvuotias köyhä mäkitupalaisvaimo Eeva Kaisa Buska elämänsä hiljaisia iltahetkiä. Yli viisikymmentä vuotta on hän ollut koko kylän ainoana lukutaidon opettajana, kauan aikaa ennen kuin kunnassa oli ainoatakaan kansakoulua vasta ikänsä yhdeksännen vuosikymmenen kynnyksellä, näkönsä heitettyä, on hän katsonut voivansa ottaa virkavapautta. Kaunista ja hyvää on hänen koko elämänsä säteillyt ja sukupolvien kiitollisuus häntä ympäröi."

"Neiti Helena Sofia Lönnros (syntynyt 1834) on 33 vuotta uhraavasti toiminut pientenlastenopettajana ruotsalaisessa Pockarin kylässä Lappträskin pitäjässä. Vanhuuden voimattomuus, köyhyys ja unohdus ovat olleet hänen palkkansa. Mutta sadoille lapsille hänen työnsä on tuottanut siunausta, mistä nyt annettu kunniapalkinto olkoon, näkyvänä tunnustuksena."

"Pietarsaaren Kållbyn kylän kasvavaan kansaan ruotsalaisella Pohjanmaalla on mäkitupalaisen leski, lastenopettaja Maria Sofia Löfberg siroitellut tiedon siemeniä nelisenkymmentä vuotta. Taitavasti, ystävällisesti on hän tehtävänsä suorittanut, kunnesvanhuus - Maria Sofia Löfberg on syntynyt 1833 — huolineen vaivoineen on saapunut."

Maria Sofia Löfberg syntyi 29.4.1835 ja kuoli 20.1.1909 eli ehkä ehti saada kuulla palkinnostaan, mutta tuskin pääsi siitä nauttimaan. (RK Pedersöre 1901-1910 s. 578)

"Suomalaisella Pohjanmaalla. Laihian Isossakylässä on lastenopettaja Maija Kreeta Jaakontytär Viiki pitänyt pientä kouluansa yhteen jaksoon 34 vuotta, mihin lisäksi tulee pyhäkoulun pito 15 vuonna. Opettajan elämän saavukset ovat: raajarikkoisuus, kivuloisuus, köyhyys, 73 vuoden ikä ja 3 tynnörin vuosipalkka. Mutta koulu on yhä vieläkin voimassa ja työskentelee paikkakunnan suureksi suosioksi. varmaan on jo aika tämän opettajan saada ensimmäinen julkinen kunnialause."

Maija Kreetta syntyi 25.12.1835 Laihian Isonkylän talollisen Jaakko Jaakonpoika Viikin ja tämän vaimon Gretan tyttäreksi. (RK 1830-1836, 1837-1843, 1844-1850, 1852-1858, 1859-1865, 1867-1874, 1875-1885)

Tekstilainaukset: Otava 16.1.1909
Tunnelmakuva: Tuulispää 31/1907
Tausta: Tammikuun 14 päivän rahasto

Palkittuja opettajia vuonna 1908

"Tammelan Liesjärven kylässä asuu Antti Juhonpoika Örn, joka äskettäin täytti 68 vuotta. Nuoruudessaan tapaturmaisesti jouduttuaan kyttyräselkäiseksi ja ruumiilliseen työhön kykenemättömäksi antautui hän henkiseen työhön, metsäkulman lastenopettajaksi, jota tointa on pitänyt 35 vuotta. Hyvä on ollut hänen työnsä menestys; metsäkulman kiitetty lukutaito on hänen luomaansa. Siellä hän vieläkin toimii ilman vakinaisia palkkoja."

 Sukututkimustietokannan mukaan Antti Örn elivuosina 1839-1927.

"Torpparin leski Amanda Ojala (synt. 1840) Piikkiössä on 49 vuotta tehnyt työtä Herran taimitarhassa, johon hän jo nuoruutensa ensi keväimessä antautui. Joutuisaksi ja eläväksi kiittävät hänen opetustaan entiset oppilaat, joiden huolesta nyt häntä puutteensa päivinä runoilijan rahastosta muistetaan."

"Samanlainen elämäkerta on Magdalena Rawoniuksella Lapin pitäjästä, T.l. Hänellä on ikävuosia 67 ja opetusvuosia 45. Hänen kuulonsa ja näkönsä ovat heikot, mutta elämänsä loppun hän aikoo kallista tehtäväänsä hoitaa."

Magdaleena syntyi 28.5.1841 Lapin Kivikylässä pitäjänräätäli Samuel Grönlundin ja vaimonsa Juliana Johansdotterin tyttäreksi. Hän avioitui 4.9.1864 renki Johan Isak Ravoniuksen kanssa. (RK Lappi Tl 1839-1845, 1846-1852, 1853-1859)

Tekstilainaukset Helsingin Sanomat 14.1.1908
Tunnelmakuva: Seurasaaresta. Hans Põldoja, Flickr (CC BY 2.0)
Tausta: Tammikuun 14 päivän rahasto

Palkittuja opettajia vuonna 1908

"Aaro Kustaanpoika Aulén on vanha mäkitupalainen ja räätäli Kylmäkoskella. Näinä päivinä on hän täyttänyt 80 vuotta. Nuorena miehenä hän papiston kehotuksesta alkoi pitää sunnuntaikoulua oman ja naapurikylän lapsille. Palkkaa ei opettaja ensimmäisinä koulunpitoaikoina saanut minkäänlaista, kustansipa omasta puolestaan kynttilätkin milloin kotona opetti. Yksityistä lukutaidon opetusta on hän antanut puolisen sataa vuotta. Olipa hänellä vielä vuosi pari sitten yksi oppilas. Nyt on ahkera lastenopettaja jo vanha ja työhönkykenemätön."

Sukuforumilla kirjoitetun mukaan: "Aaron Kustaanpoika s. 11.11.1827 oli kotoisin Kylmäkosken pitäjän Taipaleen Pläsin Nurmon talosta. Poika lähti Akaan Kurisjärven Gammelgårdin taloon räätälinoppiin Berndt Ulrik Lindgrenille s. 1825 ja oli oppipoikana vuoden 1848 ja palasi kotiinsa ja 1849 otti käyttöön räätälinimeksi sukunimen Aulén."

"Seinäjoella elävä entinen lastenopettaja Hermanni Wegelius on nyt 77 vuoden vanha ja on hänkin uhrannut 40 vuoden työn lastenopetukseen. Hyvällä menestyksellä hän on tointansa hoitanut monesta laiminlyödystä ja huono-oppisesta on hän saanut lukijan, istuttaen samalla oppilaisiinsa siveellisen ja ijäisyyselämän siemeniä. Vanhuutensa takia on hänkin jo melkein työhön kykenemätön. "

"Marie Sofie Ilmén (synt. 1835), on köyhä, sokea ja turvaton työmiehen leski Someron Kaskiston kylässä. Mutta lasten johtamiseen tiedon- ja lasten ystävän luo on häneltä liiennyt 37 vuotta."

"Yhtä vanha ja ansiokas lasten opettaja on Gustava Karolina Wester ruotsalaisesta Karjan pitäjästä, missä hän asuu hatarassa hökkelissä Sannäsin kylän takamailla. Huonolahjaisia ja laiminlyötyjä lapsia on "mor Wester" saanut 40 vuotta opettaa, mutta hänen vakavassa koulussaan on lapsista tavallisesti kalu tullut."

Tekstilainaukset Helsingin Sanomat 14.1.1908
Tunnelmakuva. Kvinnor som tvättar vid en sjö, någonstans i Sverige. RAÄ, Flickr
Tausta: Tammikuun 14. päivän rahasto

Palkittuja opettajia vuonna 1907

"Edla Sofia Löfgren Kirkkonummen Öfverbyn kylästä naimaton, syntynyt v. 1829; on 46 vuotta eli viime talveen saakka hyvällä menestyksellä antanut opetusta pienille lapsille."

"Leena Maria Grönfelt Nastolan Uudesta kylästä, leski, syntynyt 1832, on 25 ikävuodestaan melkein näihin aikoihin asti pitänyt yksityistä palkatonta pientenlasten koulua kristillisessä hengessä. Tämän ohessa on hän myöskin aikanaan useat vuodet työskennellyt pyhäkoulun opettajana paikkakunnallaan."

"Maria Elisabet Leppänen Karvian kirkonkylästä, naimaton, syntynyt 1833, on vuodesta 1863, siis 42 vuotta ollut lastenopettajana siellä, ja vanhuudestansa huolimatta koettaa hän yhä vieläkin tehdä työtänsä. Opettajatoimestaan on hän nauttinut vain pientä palkkaa."

"Israel Tiitinen Vesannan Vesamäen kylästä, entinen torppari, syntynyt 1834, on ollut pyhäkoulunopettajana aina vuodesta 1856. Samoihin aikoihin kuin hän tuli opettajaksi tapahtui hänessä hengellinen herätyskin, ja se juuri sai hänet koko sydämensä lämmöllä antautumaan tehtäväänsä. Hän onkin erinomaisen uskollisesti toiminut."

Tiitisen poika on Kaarlo Wesala

"Kreeta Stiina Seppälä Vesilahdelta, syntynyt 1834, on heränneenä ja kristillismielisenä lastenopettajana toiminut noin 50 vuotta. Ensin hän opetti lapsia kotonaan ja toisten perheissä, sitten hän oli seurakunnan kiertokoulunopettajana 26 vuotta. Varsinkin heikontuneen näkönsä tähden hän tästä toimesta erosi lähemmäs kuusi vuotta sitten, mutta yhä ottaa hän kotonansa vastaan lapsia opetettavaksi. Kiertokoulunopettajana oli hänellä palkkaa 100 mk, rahaa ja 3 tynnyrin viljaa, ja eläkkeeksi on hänelle sen jälkeen myönnetty 120 mk. vuodessa, joka puolestansa todistanee, että hän vaikutuksellaan on saavuttanut kuntalaistensa ja entisten oppilaittensa suosiota."

"Vilhelmiina Lindholm Savonlinnasta, neiti, syntynyt 1838, on jo yli 52 vuotta yhtä mittaa siellä pitänyt pienten lasten koulua, alkupuolella tätä aikaa suomen- ja ruotsinkielellä viime vuosikymmeninä enemmiten suomenkielellä, osaksi mitään korvausta työstänsä saamatta."

Tekstilainaukset: Uusi Suometar 16.01.1907
Tunnelmakuva heränneistä Tuulispää 1.5.1903
Tausta: Tammikuun 14 päivän rahasto

Palkittuja opettajia vuonna 1906

"Wilhelmina Juhontytär Wälilä Lapin pitäjästä, itsellisenvaimo, synt. 1828. On kotonaan noin neljänkymmenen vuoden ajan opettanut kristinoppia sekä sisä- ja ulkolukua paikkakunnan lapsille ja osaksi ulkoseurakunnastakin. Jo aikaisemmin on hän jo lapsesta asti ollut samassa toimessa Hinnerjoen ja Honkilahden kunnissa. On vähävarainen ja kivuloinen; näkö ja kuulokin ovat käyneet huonoiksi, mutta siitä huolimatta jatkaa hän vielä erinomaisen muistinsa avulla opetustyötään."

"Wilhelmiina Roos (synt. Sjöberg) Somerolta. Syntynyt v. 1829 Perttelissä, 14 lapsen äiti ja erään paperitehtaan työmiehen leski. On useita vuosikymmeniä (noin 40 vuotta) opettanut seutunsa lapsille lukutaitoa ja katkismusta, viime aikoina nuoren tyttärentyttärensä avulla. Oppilaita on hänellä tavallisesti ollut kolme tai neljä kerrallaan. Toimeentulonsa on hän saanut pääasiallisesti käsitöistään sekä opetustoimesta."

Vilhelimiina oli syntynyt 23.6.1829 Perttelin Kajalassa torppari Gustaf Sjöbergin ja vaimonsa Eva Mattsdotter Vilenin tyttäreksi. Torpparin tyttärenä hänet vihittiin Perttelissä 8.11.1846 Juvankoskella asuvan paperityöläisen Johan Vilhelm Roosin kanssa. Heidän ensimmäiset lapsensa kastettiin Perttelin seurakunnassa, mutta syksyyn 1850 mennessä perhe oli muuttanut Someron puolelle. Siellä mies kuoli vuonna 1873. (RK Somero 1857-1863, 1864-1870, 1871-1880)

"Engla Loviisa Sjögren, itsellisenleski Bromarvista, synt. 1831. Alkoi jo 27 vuoden ikäisenä kotonaan, pienessä mökissään opettaa erittäinkin sellaisia lapsia, jotka vanhempansa ja muut nuorison kasvattajat olivat huonopäisyytensä vuoksi jättäneet omiin hoteisiinsa, ja on usein saavuttanut heidän kasvatuksessaan hämmästyttäviä tuloksia. Hänen palkkavaatimuksensa ovat olleet mahdollisimman vaatimattomia: varakkaammilta vanhemmilta 1 mk. lukukaudelta, varattomilta ei mitään. Hyvän päivätyön on hän näin saanut tehdyksi terveytensä päivinä, mutta nyt alkaa jo vanhuus ja heikkous vaikuttaa häiritsevästi niin hänen opetukseensa kuin toimeentuloonsakin."

Engla Lovisa syntyi Tammisaaressa 19.9.1831 Tvärminnen Henriksbergin tilallisen Carl Eric Sjödahlin ja tämän vaimon Hedvig Hansdotterin tyttäreksi. Hänet vihittiin renkivouri Carl Sjögrenin kanssa Bromarvissa 6.11.1855.

Tekstilainaukset: Suomalainen Wirallinen Lehti 16.1.1906
Tunnelmakuva Tuulispää 24/1908
Tausta: Tammikuun 14. päivän rahasto

Palkittuja opettajia vuonna 1906

"Eeva Matintytär Nyström Iitin Kyttälästä, synt. 1822, leski. On yli neljäkymmentä vuotta hyvällä menestyksellä antanut opetusta kristinopin ensi alkeissa ympäristön lapsille, ainoastaan vähäistä palkkiota vastaan, joka kuitenkin on ollut tärkeänä osana hänen niukoissa tuloissaan. Korkean ikänsä tähden on jo hyvin heikko ja kivuloinen."

Eva oli rippikirjojen mukaan syntynyt 30.9.1822. Hän oli palveluspiika Muikkulan Brusilassa mennessään saman kylän Munakallion rusthollin rengin Johan Gustafssonin kanssa naimisiin 9.12.1846. Lapsien kasteiden yhteydessä Johan on merkitty muonatorppariksi. (RK Iitti 1849-1859, 1860-1866)

"Aatami Rossi Karttulasta, torppari, synt. 1825. On vuodesta 1860 saakka, siis 46 vuotta, ahkerasti ja hyvällä menestyksellä toiminut sunnuntaikouluopettajana sekä kristillisen elämänsä kautta ollut hyvänä esikuvana ympäristölleen. V. 1902 lahjoitettiin hänelle hänen työnsä tunnustukseksi eräässä pyhäkoulujuhlassa raamattu. Vanhuus ja lisääntyvä heikkous alkavat kuitenkin jo haitata hänen työskentelyänsä tällä hänelle niin rakkaalla alalla."

"Kustaa Erik Hjort, lastenopettaja Koivulahdella, synt. 1825. Rakensi vuoden 1865 jälkeen itselleen pienen mökin Vöyrin ja Oravaisten rajaseutuihin ja on myöskin toiminut suutarina. Jo v. 1842 tuli hän apulaisopettajaksi Koivulahden kirkonkylän pientenlasten kouluun ja on sen jälkeen, pieniä väliaikoja lukuunottamatta, yli 50 vuotta työskennellyt opettajana Koivulahden, Maksamaan, Vöyrin ja Oravaisten pienten lasten kouluissa. Vuosipalkka on harvoin noussut 100 markkaan, joten hän ei suinkaan ole kerännyt rikkauksia pitkän toimintansa aikana, mutta monta hyvää siementä kylvänyt satoa varten, joka ei ole rahassa arvosteltavissa."

Tekstilainaukset: Suomalainen Wirallinen Lehti 16.1.1906
Tunnelmakuva: Tuulispää 39/1907
Tausta: Tammikuun 14päivän rahasto

Palkittuja opettajia vuonna 1905

"Henrika Heikintytär Malm, itsellinen Kokemäen pitäjän Ylistaron kylästä, syntynyt v. 1823, on vuodesta 1848 antanut yksityistä alkeisopetusta lapsille sisäluvussa ja kristinopissa aina viime aikoihin asti, vaikka hän vanhuudesta riutuneena tuskin nyt enää siihen kykenee. Köyhyydessään ja vaatimattomassa asemassaan on hän aina säilyttänyt ympäristön ja entisten oppilaittensa kunnioituksen. Ilman näiden apua olisikin hänen täytynyt joutua vaivaishoidon elätettäväksi."

Henrika oli syntynyt 4.9.1823 Ylistarossa itsellinen Henrik Simonssonin ja Susannan tyttäreksi.

"Juho Matinpoika Tamppari, Isonkyrön pitäjän Salon kylästä, syntynyt v. 1832, on antanut lapsille opetusta, osaksi kotonaan ja osaksi kiertävässä sunnuntaikoulussa alkaen vuodesta 1856 eli jo 48 vuotta ja pitää vieläkin tätä kouluansa, josta on ollut vain pienonlainen palkka. On nyt vanha ja kivuloinen; mökkiläinen ja 16 lapsen isä."

Eteläpohjalaiset juuret -yhdistys on julkaisuut puhtaaksikirjoitettuna Isonkyrön kuntakokousten pöytäkirjojen pääkohtia. Kokouksessa 4.10.1886 "Hylättiin entisen lukkarin apulaisen ja kyläkoulun opettajan Juho Tampparin avustuspyyntö." ja 21.1.1886 käsiteltiin "Entisen varalukkarin Juho Tampparin valitus edellisen kokouksen 12§ päätöksestä.".

"Maria Mathilda Jaakontytär Myllyluoma Isojoella, syntynyt v. 1837, on koko elinaikansa toiminut lastenopettajana. Jo viisitoistavuotisena tuli hän äitinsä apulaiseksi, joka kuolemaansa asti toimi samalla alalla, ja oli siitä saanut julkisen tunnustuksen piispalta. Äidin kuollessa oli Maria Myllyluoma 22 vuoden ikäinen ja jatkoi nyt omin päin koulua. Keskeymättä on hän tästä ajasta pikkulapsia opettanut joka vuosi Mikkelin päivästä kevääseen asti. Oppilaita on ollut keskimäärin parikymmentä vuodessa. Varallisuutensa puolesta on hän köyhä ja voimiensa puolesta alkaa jo käydä raihnaiseksi."

Maria Mathilda on syntynyt Isojoen Korteniemessä 17.4.1837 torppari Jacob Jacobssonin ja Maja Caisan tyttäreksi.

Tekstilainaukset: Suomalainen Wirallinen Lehti 18.1.1905
Kuva Kokemäeltä skannattu mummon albumin postikortista
Tausta: Tammikuun 14 päivän rahasto

Palkittuja opettajia vuonna 1905

"Stina Sofia Matintytär, entinen lastenopettaja Anrtersbölen kylästä Porvoon pitäjässä, nykyään asuva Porvoon kaupungissa, syntynyt 1821. Oli nuoruudessaan palvelijana Boen kartanossa, mutta alkoi vuodesta 1851 rakkaudesta lukemiseen ja Jumalan sanaan pitää kotonaan koulua pienille lapsille, joita hän opetti sisäluvussa ja katkismuksessa. Täta tointa hän jatkoi 41 vuotta eli vuoteen 1892, saamatta koko aikana mitään palkkiota kunnalta tahi muista yleisistä varoista Hän on koko ikänsä nauttinut kansalaistensa kunnioitusta ja on nyt vanhoilla päivillään jäänyt varattomaksi."

Stina Sofia oli syntynyt Boen torpparin Matts Erikssonin ja vaimonsa Hedda Mattsdotterin tyttäreksi 26.3.1821.

"Juho Aaprahaminpoika Juhola, pikkutorpan vanhus, Tuusulan kylästä Köyliössä, syntynyt v. 1822. Yhdessä nyt jo kuolleen vaimonsa kanssa on hän vuodesta 1850 vuoteen 1883 opastanut seudun lapsia lukutaitoon, milloin mitättömästä palkkiosta, milloin aivan ilmaiseksi. Sen lisäksi on hän viisi vuotta toiminut pyhäkoulun opettajana. Rehellisyydessä, vaatimattomuudessa ja kristillisessä elämässä on hän ollut nuorisolle hyvänä esimerkkinä, mutta, myöskin siinä ahkeruudessa ja kestävyydessä, millä hän on hoitanut pientä torppaansa, muuttaen karun, ja kivisen kotimäkensä hedelmälliseksi viljamaaksi."

Johan oli syntynyt 27.3.1822 Tuiskulan kylässä torpparin Aabraham Mattsson Tuomolan ja Justina Johansdotterin pojaksi.

"Anna Kreeta Sevenius, Askolan Monnin kylästä, syntynyt v. 1823, on kymmenennestä ikävuodestaan opettanut lapsia sisäluvussa, niin että koko se aika, minkä hän lasten opettajana on toiminut, arvioidaan 62 tai 63 vuodeksi. Hänen oppilaittensa luku on ollut keskimäärin kaksikymmentä vuodessa ja enemmänkin, usein kaukanakin olevista paikoista, jolloin he saivat asunnon hänen tuvassaan. Aika ajoin on hän myöskin pitänyt pyhäkoulua. Elämänsä iltana on "Mäntylän täti" joutunut köyhyyteen ja riippuvaiseksi lähimmäistensä hyväntahtoisuudesta."

Anna Greta on syntynyt 9.9.1823 Monnin kylässsä muonatorppari Anders Sevenin ja Anna Holmin tyttäreksi.

Tekstilainaukset: Suomalainen Wirallinen Lehti 18.1.1905
Tunnelmakuva: Daniel Nyblinin mv-valokuva Albert Edelfeltin maalauksesta Maidontuoja (1889)
Tausta: Tammikuun 14 päivän rahasto

Palkittuja opettajia vuonna 1904

"Maria Sandström, työmiehen vaimo Kruununkylästä, synt. 1822. Perheen äidin ja kutojatoimensa ohella hän on 40 vuoden ajan pitänyt yksityistä koulua, jossa on antanut lukutaidon ensimäisiä alkeita. Leskeksi jouduttuaan 40 vuoden ikäisenä hän ryhtyi tähän toimeen, ja jatkaa sitä vieläkin muutamia kuukausia joka vuosi. Muuta palkkaa ei hän ole siitä saanut kuin lasten kuukausimaksut. Hän on toisissa naimisissa mutta on köyhissä oloissa."

Ilmeisesti kysessä torpparin tytär Maria Johansdotter, joka meni Kruunupyyssä 19.3.1848 Sandbackan tai Skepparnabban mäkitupalaisen Eric Hanssonin kanssa. Lapsen kasteen yhteydessä vuonna 1850 mies oli suutari Kokkolassa.

"Kaisa Mustiaisluoma, torpparinleski Parkanosta, synt. 1822. Kahdeksan vuotiaana orpotyttönä sai opetusta luvussa ja pari vuotta sen jälkeen alkoi itse opettaa tätä taitoa muille, osaksi Parkanossa, osaksi Ikaalisissa, missä hän eli 12:sta ikävuodestaan naimisiin joutumiseensa saakka. Opetuksestaan hän sai erittäin kiittäviä arvosteluja varsinkin papistolta, ollen paikkakunnalla halutuimpia ja usein ainoa lastenopettaja. Vaikka hän oli köyhä, opetti hän kuitenkin köyhäin lapsille aakkosia usein ilmaiseksi."

Mustiasluoman torppa on rippikirjoissa useimmiten Mustiainen. Siellä 1800-luvun lopussa asuava Kaisa Jacobsdotter oli syntynyt Ikaalisissa 23.11.1822 Jacob Thomasson Punapään tyttäreksi. Avioliitto toi Kaisan Mustiaisiin vuonna 1858. (RK Ikaalinen 1822-1829, RK Parkano 1857-1863, 1863-1870, 1871-1880 , 1881-1890 s. 548, 1891-1900 s. 713)

"Eva Maria Alopaeus, leski Orimattilan pitäjän Niemen kylässä, synt.1824, on 24:stä ikävuodestaan opettanut mainitussa kylässä paikkakunnan lapsille lukemisen ensimäisiä alkeita. Hän nauttii tosi kristillisen vaatimattoman ja auttavaisen mielenlaatunsa vuoksi suurta kunnioitusta naapuriensa ja pitäjäläistensä keskuudessa."

Orimattilan kappalaisen Johan Adolf Alopaeuksen (1817-1899) sukulainen? 

"Adonika Eevantytär Somerniemen Oinasjärven kylässä, synt. 1827, on 42 vuoden ajan opettanut lapsia lukemaan ja kristillisyyttä tuntemaan. Nyt on vanhus jo kovin riutunut, mutta siitä huolimatta hän vielä viime kesänä vanhaan tapaansa lapsille opin alkeita jakeli."

Tekstilainaukset: Suomalainen Wirallinen Lehti 15.1.1904
Tunnelmakuva: Kaarlo Karin piirros. Tuulispää 18.9.1903
Tausta: Tammikuun 14. päivän rahasto

Palkitut opettajat vuonna 1904

"Henrik Johan Fontell, lastenopettaja Korsnääsin Moikipään kylässä, synt. 1816. Hän on kykynsä mukaan opettanut lapsille lukua ja kristinoppia Moikipään ja Korsbäkin kylissä. Samalla on hän pitänyt pyhäkoulua ja sunnuntaiaamusin koonnut kyläläiset laulamaan virsiä ja lukemaan päivän evankeliumia. Viime vuosina ei hän, vuoteen omana ollen, ole jaksanut tätä työtänsä jatkaa. Hän on köyhä mutta ei kuitenkaan ole tahtonut seurakuntaa rasittaa köyhänapua pyytämällä."

"Ulriika Matintytär, itsellinen Hattulan Kosken kylästä, syntynyt 1817. Noin 50 vuotta on hän opettanut seudun lapsille lukutaitoa saamatta kunnalta tai koulupiiriltä minkäänlaista palkkaa. Hänen opettamansa lapset on huomattu kansakouluun tullessaan erittäin hyviksi lukijoiksi."

Ilmeisesti tarkoitettu Kosken kylässä mylläri Matts Jacobssonin ja Hedvig Eliasdotterin 26.10.1817 syntynyttä tytärtä, joka asui Kosken kylässä koko elämänsä muutaman vuoden Hämeenlinnan jaksoa lukuunottamatta. Ulrica ei mennyt naimisiin, mutta sai pojan Henrik vuonna 1849. (RK 1812-1818, 1819-1825, 1826-1832, 1834-1840, 1841-1854, 1855-1861, 1862-1868, 1869-1875, 1879-1889 s. 231, 1890-1899 s. 213)

"Bror Lars Stenbäck, synt. Rautalammilla 1820, sai valtakirjan koulumestarin ja kirkonvartijan toimiin siellä v. 1839. Mainittuja toimia hän on huolellisesti hoitanut aina vuoteen 1900, jolloin hän korkean ikänsä tähden erosi niistä. Nykyään elää hän varsin köyhänä."

Sursillin sukutaulun mukaan Bror Lars oli Rautalammin lukkarin poika.

Tekstilainaukset: Suomalainen Wirallinen Lehti 15.1.1904
Tunnelmakuva: Daniel Nyblinin mv-valokuva Hjalmar Munsterhjelmin maalauksesta Hämeestä
Tausta: Tammikuun 14. päivän rahasto

Palkittuja opettajia vuonna 1903

"Itsellisleski Anna Liisa Nordman, synt. 5 p. jouluk. 1830.
Jo vähän yli 40 vuoden on Anna Liisa Nordman pitänyt yksityistä pikkulasten koulua Laitilan Salon kylässä, jota tointa hän vielä jatkaa. Opetustoimessaan toimii hän innolla ja lämmöllä ja on siinä aina menestynyt, mutta ei ole koskaan tullut millään julkisella tavalla palkituksi. Itse elää hän köyhässä ja vaatimattomassa asemassa."

Anna Lisa syntyi Laitilan Paltilassa torppari Karl Henrikssonin ja Lisa Karlsdotterin perheeseen. Ilmeisesti 1850-luvulla hän oli mennyt naimisiin tarkk'ampuja Evert Johansson Nordmanin kanssa. (RK 1860-1866, 1867-1876, 1877-1886)

"Maria Österman Porvoon pitäjässä, synt. 4 p. huhtik. 1831.
Vuodesta 1862 alkaen on Maria Österman Saxbyn kylässä opettanut lapsia sisäluvussa, katkismuksessa ja lastenraamatussa saamatta koskaan muuta palkkaa, kuin mitä lasten vanhemmat ovat saattaneet antaa. Jälkeen vuoden 1898, kun kylään tuli ylempi kansakoulu, ovat hänen oppilaansa suuresti vähentyneet ja hän alkaa itse olla hyvin puutteellisissa varoissa."

Isonkyrön vanha kirkko. SLS Flickr

"Maria Kaarlontytär Slöög, synt. 12 p. toukok. 1831.
51 vuotta on Maria Slöög toiminut Isonkyrön Palonkylässä antaen alkeisopetusta pienokaisille. Työstään on hän nauttinut mitättömän pientä palkkaa. Vaatimattomana on hän asunut pienessä isältään perityssä mökissään ja aineellisesta puutteestaan huolimatta on hän kestävyydellä ja lämmöllä aina työskennellyt."

Maria Fredrika oli pitäjänsuutari Carl Fredrik Slögen ja vaimonsa Susannan tytär. Rippikirjoissa ei näy Marian opettajantoimi. (RK 1865-1871, 1872-1881, 1872-1881)

"Kanttori Karl Johan Bergman Teerijärvellä, synt. 12 p. kesäk. 1833.
Syksystä 1859 alkaen aina syksyyn 1900 on Bergman vaikuttanut eräässä Teerijärven alemmassa kansakoulussa, jonka hän itse on perustanut. Tämän koulun hyväksi on B. käyttänyt miehuutensa parhaat voimat ja työskennellyt suurella menestyksellä ja siunauksella. Monet ovat ne, jotka ovat häneltä saaneet ensimmäiset opetuksensa ja jotka kiitollisuudella aina tulevat muistamaan tätä lämminsydämmistä opettajaansa. — Heikontunut terveys on viime aikoina estänyt häntä jatkamasta työtänsä."

Palkittiin jo kertaalleen vuonna 1900!

Tekstilainaukset: Rauman Lehti 17.1.1903
Tausta: Tammikuun 14. päivän rahasto

Palkittuja opettajia vuonna 1903

"Neiti Elisabet Lindman Raahessa, synt. 29 p. toukok. 1821.
Vuoden 1843:n vaiheilla perusti neiti Lindman Raaheen ensimmäisen suomalaisen käsityökoulun työkansaa varten. Tätä koulua hän piti yhtämittaa 24 vuotta ja siinä annettiin opetusta katekismuksessa, raamatunhistoriassa, maantieteessä ja käsitöissä, jonka ohessa hän myös opetti yksityisiä oppilaita. Palkkio, jonka hän tästä työstänsä sai, oli hyllin vahäinen. Kun sitten kaupunki perusti uudemmanaikaisen koulun, niin neiti L:n koulu sai väistyä uudemman tieltä ja tuo 82 vuoden ikäinen opettajatar saa viettää vanhuutensa päiviä sangen niukoissa oloissa."

Helena Holappan verkkojulkaisun Mamsellikoulusta mamsellipukuun − raahelaisten tyttöjen ja naisten käsitöitä 1800-luvulta nykypäivään (25.3.2013) mukaan Raahen kaupunkiseurakunnan köyhemmän väestön tytöille tarkoitettu koulu perustettiin Sofia Lybeckerin lahjoituksella. Se aloitti toimintansa vuonna 1844 ja perustajan toivomuksen mukaan opettajina olivat merimies Lindmanin tyttäret, niin kauan kuin jaksoivat. Palkittua Elisabetia oli edeltänyt sisarensa Susanna ja koulussa opetti myös nuorin sisar Katarina. 

"Torpparinleski Anna Katarina Dahlsten Mynämäen Karjalassa, synt. 6 p. tammik. 1823.
Aivan nuoresta alkaen on Anna Dahlsten kaiken ikänsä omassa kodissaan pitänyt pientenlastenkoulua ja tehnyt sen aina hyvällä menestyksellä eläen itse köyhyydessä ja huomaamattomuudessa. Näin on hän vaatimattomuudessa pitkän elämänsä aikana paljon hyvää vaikuttanut, monta hyvää siementä kylvänyt."

Anna Katarinan vanhemmat olivat itsellinen Johan Johansson ja Lovisa Mattsdotter. Hän oli mennyt 12.12.1852 naimisiin torppari Michel Dahlstenin kanssa.

"Sotilaan leski Leena Juhontytär Kuula Orihvedellä, synt. 4 p. helmik. 1830.
23:lta ikävuodeltaan alkaen on Leena Kuula omaa etuaan katsomatta suurella uhrautuvaisuudella ja menestyksellä jakanut yksityisesti opetusta seurakunnan lapsille sisäluvussa ja uskonnossa. Hänen opetustansa saaneiden luku nousee jo satoihin. Nykyään kärsii tämä kovan työn suorittanut opettaja aineellisessa suhteessa puutetta."

"Lena Sofia Adams Munsalassa, synt. 20 p. elok. 1830.
30—40 vuotta on Lena Adams työskennellyt lastenopettajana Munsalassa. Lämpimänä kristittynä ei hän ole tyytynyt ainoastaan oppilasten tietoja kartuttamaan, vaan on myös aina koettanut kasvattaa heistä tosikristittyjä kansalaisia. Vanhuuden ja sairauden tähden on hän viime vuosina ollut kykenemätön siunauksesta rikasta työtänsä jatkamaan, jonka lisäksi hän kärsii aineellista puutetta. "

Tekstilainaukset: Rauman Lehti 17.1.1903
Tunnelmakuva: Daniel Nyblinin mv-valokuva Eero Järnefeltin maalauksesta Lehmisavu (1891)
Tausta: Tammikuun 14. päivän rahasto

Palkittuja opettajia vuonna 1902

"Anna Liisa Granroos, synt. helmik. 9 p. 1827. Omassa mökissään Laitilan pitäjän kirkonkylissä on Anna Liisa Granroos yli 30 vuotta opettanut pieniä lapsia lukemaan ja jatkaa yhä vielä tätä työtään voimainsa mukaan, noin 6 — 10 oppilasta vuodessa. Itse hän aina on elänyt sangen vaatimattomasti."

Anna Liisa Granroosin vanhemmat, suutari Samuel Andersson Granroos ja sotilaan tytär Johanna Henriksdotter Nätt vihittiin Laitilassa 28.11.1824.

"Loviisa Ottiliana Kaivola, synt. elok. 6 p. 1828. Yli 30 vuotta on Loviisa Kaivola erittäin hyvällä menestyksellä opastanut Kokemäen pitäjän lapsia lukutaidossa ja kristillisyyden tiedossa. 73:n vuotisena hän yhä vielä jatkaa koulunpitoaan. Silmien heikkouden ja muun sairauden tähden alkaa jo nyt hänen opetustyönsä, samoinkuin aineellinen toimeentulonsa, käydä vaikeaksi."

Loviisa Ottililiana syntyi aviottomana lapsena. Äitinsä Ester Erikintytär oli Tulkkilan torpparin tytär, joka sai hovioikeudessa tuomion Loviisan nuoremman sisaruksen kuolemantuottamuksesta vuonna 1833. Loviisa Ottiliana muutti vuonna 1844 Köyliöön ja palasi Tulkkilaan vuonna 1850. (RK 1823-1830, 1831-1838, 1839-1846, 1847-1854, 1855-1861, 1862-1868, 1869-1879)

"Gustaf Wiksten, synt. toukok. 22 p. 1829. Wiksten tuli Perniön pitäjän Yliskylän saarnahuonekunnan lukkariksi v.1859. Vuodesta 1863 alkaen on hän aina viime vuoteen saakka innolla ja kristillisellä uhrautuvaisuudella toiminut samassa pitäjässä myös kiertokoulunopettajana. Niukasti ja vaatimattomasti on hän aina elänyt ja kaikki työnsä ovat tarkottaneet lähimmäisten, etenkin lapsien parasta."

"Jaakko Pekuri, synt. maalisk, 18 p. 1835. Vuodesta 1862 alkaen on Pekuri toiminut sunnuntai- ja kiertokoulunopettajana useammissa eri pitäjissä, viimeksi Limingalla. Uskollisesti ja uutterasti on hän kuluttanut voimansa ja toimintakykynsä nousevan nuorison hyväksi."

Verkkosivun (Tähystäjä 30.9.1955?) mukaan “Typerän mökissä on asunut Antti Härmä, jolla on ollut neljä tytärtä: Maija, Liisa, Anna ja Miina sekä Antti-niminen poika. Kaikki nämä asuivat myöhemmin Rantakylässä. Tyttäristä Maija meni naimisiin koulumestarin (kiertokoulunopettaja) Jaakko Pekurin kanssa, Liisa Hirvelän – etunimeä en muista –, Anna Aaro Ollilan ja Miina haudankaivaja Aappo Ahtolan kanssa.”

Tekstilainaukset: Päivälehti 14.1.1902
Kuva Kokemäeltä skannattu mummoni albumista
Tausta: Tammikuun 14. päivän rahasto

Palkittuja opettajia vuonna 1902

"Mattias Smedberg synt helmik. 20 p. 1817. S. alotti opetusuransa Turussa v. 1848. Sittemmin työskenteli hän pitäjän koulunopettajana Ikaalisissa v. v. 1850—1863. Porissa, jonne hän sen jälkeen siirtyi (v. v. 1863— 1890), hän varsinaisen opetustoimensa ohella oli vankien opettajana 22 vuotta, josta ajasta puolet ilman palkkaa. Eläen itse köyhyydessä ja huomaamattomassa asemassa on hän näin pitkän vaikutuskautensa aikana paljon hyvää hiljaisuudessa aikaansaanut."

Verkon sukupuun mukaan Smedberg syntyi Raumalla ja kuoli Porissa 2.4.1909. Hän oli 22.10.1848 mennyt Hämeenkyröstä käsin Karkussa naimisiin ollessaan "Bell-Lancaster Lärare Candidat". Morsian oli pappilan taloudenhoitaja Anna Maria Tapperman. Heille syntyi lapsia Ikaalisissa vuosina 1849-1857. Leskeydyttyään Smedberg meni Porissa 23.1.1870 naimisiin puutarhamestarin tyttären Eugenia Gustava Kristina Holmbergin kanssa. Tämä kuoli 2.9.1872 ja seuraavan vaimon Hulda Maria Qvickin kanssa Smedberg sai lapsia Porissa vuosina 1879-1891.

Ainakin ensimmäisestä avioliitosta 6.6.1851 syntynyt Elisabet-tytär lähti isänsä jäljille. Hän kuoli Porissa kansakoulunopettajattarena 13.9.1895.

"Liisa Jaakontytär Jussila, synt. syysk. 16p. 1817. Vähänkyrön pitäjän Tapoilan kylässä on Liisa Jussila toiminut pikkukoulun opettajana v. v. 1860—1892. Innolla ja hyvällä menestyksellä on hän tämän toimensa täyttänyt kylläkin vähäpätöisestä palkasta ja elää nyt vanhuksena puutteessa ja köyhyydessä."

"Matti Puhakka, synt. huhtik. 29 p. 1826. Matti Puhakka on Kontiolahden pitäjän Puson kylässä uutterasti ja väsymättä yli 40 vuotta toiminut pyhäkoulunopettajana ja siellä edistänyt suuresti nuorison lukutaitoa eikä ole koskaan tästä työstään saanut mitään palkkaa. Nyt vanhaksi tultuaan hänkin kärsii aineellista puutetta."

Matts Puhakka oli syntynyt Kontiolahdella talonpoika Johan Puhakan ja Kreetta Kärkkäisen pojaksi. Hän avioitui 25.4.1847 Anna Liisa Nuutisen kanssa. He ovat tilattomien joukossa rippikirjassa 1871-1876 ja Matts leskenä rippikirjassa 1877-1884 kahden tyttären ja pojan kanssa.

Tekstilainaukset: Päivälehti 14.1.1902
Tunnelmakuva: Daniel Nyblinin mv-valokuva Arvid Liljelundin maalauksesta Valmistelu kirkkomatkalle (1872)
Tausta: Tammikuun 14. päivän rahasto